Nojatuolien etsintää

Sen aiemmin mainitsemani ruokapöydän lisäksi meillä on etsinnässä uuteen kotiin nojatuolipari. Mainitsinkin joskus aiemmin, että asunnossa on olohuoneen yhteydessä pieni alkovi, johon ajattelimme tehdä nojatuolinurkkauksen. Tai kahvittelu/viskinurkkauksen, kuten Anton on tämän nimennyt, haha. Tila on vajaa 2,5m x 2,1m –  kaksi nojatuolia mahtuisi sinne oikein hyvin pienen sivupöydän kera.

Vallitsevien sisustustrendien uhrina olen ihastunut teddy- tai karakorum -kankaisiin nojatuoleihin, joissa viehättää pehmeys ja niiden helppo yhdisteltävyys muihin huonekaluihin. Tässä muutamia ihastelemiani vaihtoehtoja! Vaalean kankaan ja tumman puun yhdistelmä on ihana, mutta hankkimaamme mustajalkaista sivupöytää ajatellen mustat jalat olisivat kuitenkin toimivammat. Sirot jalat myös keventäisivät tuolia, vaikka esimerkiksi tuo jalaton MeliMelin Vivi Teddy Chair on myös suloinen. Kuitenkin varsinkin kun tuoleja tulee kaksi, olisi sirompi look ehkä parempi! Antonin ehdoton kriteeri tuolille taas on käsinojat.

Nojatuoli2

1. Adea Bonnet Club Chair, 2. Vivi Teddy Chair (Zarro), 3. SofaCompany Flair, 4. Beja Side Chair ( Zarro), 5. Warm Nordic Cape Lounge Chair, 6. Getama Ring Chair

Eniten minua kiinnostaa tällä hetkellä kollaasin ensimmäinen ja ainoa kotimainen vaihtoehto – Adean siro Bonnet -tuoli, jonka saisi myös pehmeällä Orsetto -kankaalla (bongasin kangasvinkin ihanalta Annelta). Pitäisikin käydä katsomassa kangasta luonnossa, niin näkisi miltä se näyttää! Mielellään suosisi kotimaista – plussaa tässä nojatuolissa olisi myös verhoilun vaihtaminen, mikäli myöhemmin haluaisikin erilaista lookkia. Kollaasin 3 ja 5 kiinnostavat myös, mutta ne saattavat olla hieman liian massiivisia tähän tilaan varsinkin kahtena kappaleena. Tuo kollaasin viimeinen, Instagramista bongaamani tanskalaisen Getaman Ring Chair on upea pyöreine muotoineen, mutta aivan liian kallis. Neljännestä taas uupuu ne vaaditut käsinojat, haha.

Nojatuolit eivät onneksi ole mikään kiireellinen hankinta, joten vielä ehtii etsiä ja mallailla eri vaihtoehtoja!

Ajatuksia vuodelle 2021

Sain jo loppuvuodesta toiveen kirjoittaa postauksen ajatuksista ja suunnitelmista tätä uutta vuotta varten. Jos olisin kirjoittanut vastaavan postauksen vuosi sitten tammikuussa, olisi suunnitelmat kuulostaneet varmasti hyvin samanlaisilta – ainakin uuden asunnon ja häiden osalta, jotka molemmat ovatkin siirtyneet tälle vuodelle. Nyt asuntoa ei tosin tarvitse enää etsiä, häät ovat “jälleen” edessä (joskin epävarmuuden saattelemana) ja olosuhteet ovat muutenkin hyvin erilaiset. Mitä muita ajatuksia vuosi 2021 herättää, entä mitä suunnitelmia tai tavoitteita minulla on tälle vuodelle?

Vuosi

Tavoitteista mieleeni muistuikin juuri vuosi sitten kirjoittamani postaus “Tavoitteista ja unelmista“. Kerroin, miten se, että ei olekaan mitään suuria tavoitteita tai tiedossa seuraavaa steppiä uralla, saattaa välillä ahdistaa. Kuten postauksessa kirjoitinkin, se varmasti liittyi valmistumisen jälkeiseen aikaan, kun valmistuminen oli ollut niin pitkään iso, edessä siintävä päämäärä ja tuntui tavallaan tyhjältä kun sen oli viimein saavuttanut. Hauskaa miten näin vuotta myöhemmin tuota tekstiä lukiessani mietin, kuinka nyt on päällimmäisenä mielessä vaan valtava kiitollisuus siitä, että oli ylipäätään töitä koko tuon poikkeusvuoden ajan. Ihania töitä, jotka pitivät kiireisenä ja antoivat muuta ajateltavaa pandemian keskellä. Tuosta vuoden takaisesta tunteesta ei ole ainakaan tällä hetkellä tietoakaan, vaikka mitään mullistavia uratavoitteita ei ole siis tiedossa tällekään vuodelle. Ei pitäisi ottaa paineita tai tuntea mitään huonommuuden tunnetta, vaikka näkisi samaan aikaan muiden julistavan suuria tavoitteita ja suunnitelmia uralla etenemisestä. On aivan yhtä ok nauttia siitä missä on nyt – toki toivon kiinnostavia töitä ja uusia asiakkuuksia vanhojen tuttujen ohelle, mutta edelleen rakastan työtäni näin ja toivon voivani jatkaa tätä samaan malliin. Päivä päivältä arvostan enemmän sitä, että saan tehdä työkseni jotain, mistä nautin näin paljon.

Veikkaan, että viime vuosi opetti monia meistä pysähtymään ja elämään hetkessä – iloitsemaan siitä, mitä on tässä ja nyt. Ja juuri tätä mentaliteettia ajattelinkin noudattaa myös tänä vuonna. Totesin aiemmin Instagramissa, miten mottoni tälle vuodelle on, että sillä mennään, mitä annetaan. Etenkin tämän koronan aiheuttaman epävarmuuden keskellä on mahdotonta ennustaa tulevaa, saati että siihen pystyisi kaikilta osin itse vaikuttamaan, joten parempi mennä päivä kerrallaan ja ottaa mitä annetaan. Näin ajattelen erityisesti lähestyvien häiden suhteen, vaikkakin välillä olen myös tyystin unohtanut oman mottoni ja vaipunut pieneen harmistukseen, mutta ei auta kuin seurailla tilannetta. Lähtökohtaisesti olemme kuitenkin päättäneet, että naimisiin menemme toukokuussa joka tapauksessa – vaikkakin sitten pienessä piirissä tilanteen niin vaatiessa. Yritän hiljalleen pienen takapakin jälkeen päästä takaisin tuohon optimistisempaan ajatteluun ja toivoa, että voimme kyllä pitää jonkinlaiset häät <3

Tältä vuodelta odotan häiden lisäksi tietysti sitä jo alussa mainitsemaani uutta asuntoa, jonne päästään myöhemmin keväällä vihdoin muuttamaan. Tällaisen väliaikaisen vaiheen jälkeen tuntuu ihanalta ajatukselta päästä rakentamaan pysyvämpää kotia meille! Niin kiva päästä nyt jo pikkuhiljaa enemmän suunnittelemaan ja tekemään erilaisia valintoja pintaremppaa varten. Vaikka odotus on ollut pitkä, niin lopulta se on varmasti sen arvoista. En malta odottaa uuteen asuinalueeseen tutustumista, uusiin naapureihin törmäämistä ja kaikenlaisia uusia arkisia rutiineja – missä käydään kaupassa, mistä leipomosta haetaan joskus viikonloppuisin leipää tai croissantteja, mistä lähikortteleista tulee meidän suosikkeja kävelyille. Ja tietysti ennen kaikkea itse asuntoon asettumista, sen sisustamista meidän näköiseksi, läheisten kutsumista kylään ja kaikkia ihania arjen hetkiä uudessa kodissa.

Läheisistä puheen ollen, toivon niin paljon, että tänä vuonna olisi mahdollista viettää enemmän aikaa ystävien ja perheen kanssa. Huomaankin, että tämän jonkinasteisen sosiaalisen eristäytymisen myötä olen viime aikoina ollut hieman huono ehdottamaan näkemistä ystävilleni, vaikka nytkin voisi aivan hyvin käydä vaikka kävelyillä. Jos jonkinlaisen tavoitteen siis otan tälle vuodelle, niin aktivoitua tällä saralla ja muistaa ystäviä enemmän. Pysähtymisen lisäksi viime vuosi nimittäin opetti epäilemättä arvostamaan läheisten kanssa vietettyä aikaa entistä enemmän <3

Mitä suunnitelmia teillä on tälle vuodelle, tai mitä ajatuksia vuosi 2021 herättää?

Pancakes for Breakfast

Viikonloppuisin on kiva käyttää hieman enemmän aikaa aamupalan tekemiseen ja syödä aamiaista yhdessä. Arkisin ei oikeastaan koskaan syödä yhdessä aamupalaa – kumpikin suuntaamme vaan kahvikupin ja aamiaisen kanssa omien työpisteidemme ääreen. Olisi kyllä ihana ajatus viettää aina aamuisin hetki rauhassa yhdessä ennen puhelimien ja läppärien pariin hautautumista, mutta toisaalta tykkään myös rutiinistani aloittaa työt aamupalan äärellä.

Pannarit1

Eilen tehtiin pitkästä aikaa banaanipannareita – miten aina välillä unohdankin nämä muutamaksi kuukaudeksi! Nyt kuitenkin oli sen verran paljon banaaneja, että keksin tehdä pannareita. Laitoin näihin 2 munaa, 1,5 banaania, kourallisen kaurahiutaleita ja kanelia. Höysteeksi meillä on tapana laittaa kreikkalaista jogurttia, mustikoita ja vaahterasiirappia. Nyt oli ekstrana myös taivaallista hasselpähkinälevitettä, jota ostin jokin aika sitten Tampereelta italialaisia tuotteita myyvästä Culinaria Keittiöelämää -liikkeestä. Samasta paikasta ollaan ostettu myös pistaasilevitettä, joka on niinikään älyttömän hyvää ja sopii myös pannareihin!

Pannarit2

Pannarikuvien myötä toivotan teille ihanaa ja rentouttavaa sunnuntaita <3