Ruuan ympäristövaikutuksista

Kaupallinen yhteistyö: Valio & Asennemedia

Viime syksy antoi itselleni kunnon sysäyksen miettiä ilmastonmuutokseen liittyviä asioita entistä enemmän. Ilmastoraportin tulokset tuskin tulivat kenellekään yllätyksenä, mutta uskon, että monelle ne olivat viimeistään se suuri herätys tarkastella omaa toimintaa. Moni vaikuttajakin tarttui aiheeseen ensimmäistä kertaa ja ekologisemmat valinnat tulivat mukaan keskusteluihin myös sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa ei ole aiemmin ollut välttämättä sanallakaan puhetta ilmastosta tai ympäristöstä. Moni meistä alkoi miettiä, mitä minä voin tehdä paremmin, mistä voin luopua, entä minkälaisilla arjen valinnoilla on merkitystä? Aiheen ympärillä pyörinyt keskustelu on siis tuottanut tulosta ainakin siinä suhteessa, että omissa asenteissa ja teoissa on tapahtunut muutoksia, ja uskon että moni voi samaistua tähän.

Kirjoitin lokakuussa #Mitäminäolentehnyt -postauksessani niistä pienistä teoista, joita jokainen voi tehdä ilmaston eteen. Kerroin jo tuolloin, miten koen aiheesta puhumisen hieman haastavaksi, sillä en ole omalla toiminnallani täydellistä lähelläkään ja tuntuu sinänsä tekopyhältä. Toisaalta, eihän siinä olisi mitään järkeä, että ilmastoteoista voisivat puhua ääneen hyvällä omatunnolla vain ne, jotka tekevät ihan kaiken oikein? Jos sellaisia ihmisiä edes on olemassa. Tärkeintä on, että asiasta puhutaan mahdollisimman paljon ja kannustavaan sävyyn, jotta jokainen pyrkisi tekemään osansa tällä yhteisellä, meitä kaikkia koskettavalla asialla.

Valioruoka2

Tänään ajattelin jatkaa ja kirjoittaa tarkemmin ruokaan liittyvistä ympäristövaikutuksista – aihe onkin ollut viime aikoina jälleen pinnalla Sitran tuoreen 1,5 asteen elämäntavat -raportin myötä. Raportin mukaan nykyisten elämäntapojen hiilijalanjälkeä on pienennettävä Suomessa huimat 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, ja nopeimmat muutokset on saavutettavissa liikkumisessa ja ruokavaliossa. Helsingin Sanomien (16.5) mukaan elämäntapamuutosten vaikutukset voivat olla merkittäviä, sillä suomalaiset ovat yksi eniten ilmastoa kuormittavista kansoista suhteessa asukaslukuun.

Olen aikaisemminkin kertonut, miten olen vähentänyt punaisen lihan syöntiä reippaasti sekä maitotuotteiden käyttöä omassa ruokavaliossani, mutta kuinka en ole kuitenkaan valmis luopumaan niistä täysin. Esimerkiksi kahvimaidon olen korvannut kokonaan ja välillä käytän ruuanlaittokerman tai suosikkini turkkilaisen jogurtin sijasta kasvipohjaisia vaihtoehtoja, kun taas vaikka juusto on yhä osana ruokavaliotani. Maidon ympäristövaikutuksista puhutaan paljon ja ne ovat pyörineet mielessäni myös tehdessäni Valion kanssa tänä vuonna tiiviimmin yhteistyötä. Valio on kertonut avoimesti tavoitteestaan nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä (aiheesta voi lukea lisää täältä) ja olen käynyt heidän kanssaan keskustelua aiheesta. Täten oli mielestäni tosi kiinnostavaa ottaa ympäristönäkökulma osaksi yhteistyötä  Valion kanssa – mitä suuri yritys tekee päästöjen vähentämisen eteen? Entä miten me kuluttajat voimme omilla ruokakaupassa tehtävillä valinnoillamme vaikuttaa – mikäli ostan silloin tällöin maitotuotteita, niin millaisiin asioihin kannattaa ostopäätöstä tehdessä kiinnittää huomiota?

Valioruoka4

Tärkeimpänä on tietysti kotimaisten maitotuotteiden suosiminen, eikä ainoastaan siksi että se olisi kotiin päin (maitotilojen omistama Valio maksaa kaikki tuotot tiloille), vaan myös siksi, että suomalainen maitotuote on soijatonta. Suomalainen lehmä syö pääasiassa nurmirehua, kun taas monessa muussa maassa lehmiä ruokitaan soijalla, ja soijapeltojen tieltä hakataan usein sademetsiä. Lisäksi Valio on aloittanut maitotilojen hiiliviljelijäkoulutukset ja nurmesta voi tulla nykyistä isompi hiilivarasto – metsien lisäksi myös maaperä ja pellot ovat hiilinieluja hidastaen täten ilmastonmuutosta. Fiksulla viljelyllä, kuten vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden voidaan lisätä peltojen hiilensidontaa. Huhtikuussa 2019 Valio järjesti yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa ensimmäisen yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen ja Valio kouluttaa vuosina 2019−2020 vähintään 200 vapaaehtoista tilaa ja kaikki valiolaiset tilat vuoteen 2035 mennessä.

Kuluttaja voi myös kiinnittää huomiota ruokakaupassa asioidessa tuotteiden pakkauksiin ja valita kahden tuotteen väliltä ekologisemmin pakatun. Onneksi yhä useampi yritys on alkanut pakata tuotteitaan ekologisempiin pakkauksiin – oli kiinnostavaa kuulla, että Valio otti vuonna 2015 ensimmäisenä maailmassa käyttöön täysin kasvipohjaiset pakkaukset harjakattoisissa pakkauksissa, jolloin tölkin hiilijalanjälki on 58% pienempi perinteiseen purkkiin verrattuna. Myös kolmionmuotoiset juustot ja Mifut on pakattu kierrätetystä muovista tehtyyn pakettiin, mikä on hyvä muistutus siitä, miksi omia muoviroskia kannattaa lajitella. Lisäksi Valio luopuu tämän vuoden aikana mm. juustopakkausten mustasta muovista, sillä muovinlajittelukone ei tunnista mustaa väriä kierrätykseen sopivaksi. Muutokset voivat kuulostaa pieniltä näin maallikon korvaan, mutta kun kyseessä on Valion kokoinen yritys, jonka tuotteiden levikki on valtava, on pienilläkin muutoksilla suuri vaikutus. Toivottavasti kierrätysmuovia ja täysin kasvipohjaisia pakkauksia aletaan hyödyntää yhä enemmän ja useampien tuotteiden pakkausmateriaaleina!

Valio_ruoka2

Ympäristöystävällinen ruokavalio on ollut tapetilla viime aikoina myös tiedejulkaisu EAT-Lancetin myötä – puhutaan uudenlaisesta ruokavaliosta, joka olisi sekä kestävästi tuotettua että terveyttä edistävä. Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti EAT-Lancetin mukaisesta planetaarisesta ruokavaliosta, johon perustuu myös WWF:n uusi ruokasuositus. Planetaarinen ruokavalio on aika lähellä omaakin ruokavaliotani – se sisältää pääasiassa kasviksia, täysjyväviljaa, palkokasveja, kohtuudella maitotuotteita (esimerkin mukaan korkeintaan lasi maitoa tai muutama siivu juustoa päivässä), kestävästi pyydettyä kalaa, korkeintaan kerran viikossa punaista lihaa ja broileria korkeintaan muutaman kerran viikossa.  Mikä planetaarisessa ruokavaliossa on mielestäni kannustavaa on se, että se ei kiellä kaikkea tyystin, vaan sallii esimerkiksi juuri maitotuotteiden käytön kohtuudella. Liian ehdoton lähestymistapa saattaa aiheuttaa asiaan jo valmiiksi varauksellisesti suhtautuville vastareaktion tai toisaalta turhauttaa ketä tahansa – onko siitä sitten mitään hyötyä, mikäli en luovu esimerkiksi punaisesta lihasta kokonaan, vaan syön kasvispainotteisen ruokavalion ohella joskus hyvän pihvin? Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti totesi HS:n jutussa, miten monesti ympäristöystävällisiksi mielletyissä ruokavalioissa ajatellaan, että pitäisi jättää jotain kokonaan pois. Joustavuuden näkökulma taas mahdollistaa hänen mukaansa sen, että useampi ihminen pystyy menemään tätä kohti.

Valioruoka3

Haluan uskoa siihen, että yksilön teoilla ja valinnoilla on merkitystä, mutta kuten Sitran johtava asiantuntija Helsingin Sanomien artikkelissa toteaa, ei ratkaisujen löytäminen voi olla pelkästään kotitalouksien vastuulla, vaan tarvitaan isoja rakenteellisia muutoksia. Yksilöiden elämäntapojen muuttaminen ja pienten kestävien valintojen tekeminen antaa kuitenkin hyvän pohjan ja jokaisen meistä on omalla panoksellaan osallistuttava. Mitä ajatuksia tämä herättää teissä? Oletteko muuttaneet ruokavaliotanne ekologisemmaksi viime aikoina, entä millaisia valintoja te teette ruokakaupassa ympäristöä ajatellen?

19 thoughts on “Ruuan ympäristövaikutuksista

  1. Pakko sanoa että pisti vähän jopa vihaksi tämä postaus koska mielestäni Valio ei sovi samaan postaukseen tälläisen aiheen kanssa, jossa ollaan hyvällä asialla ilmastonmuutoksen kanssa. Tai sanotaanko näin että itse olisin löytänyt monta muuta parempaa brändiä, jonka kanssa tehdä yhteistyötä tähän asiaan liittyen. Tällä tavalla Valio yrittää näkökulmastani vain yrittää parantaa asemaansa ja saada omatuntoaan vähän puhtaammaksi ilmastokeskusteluiden keskellä. Valiolla on monopoliasema ja valtava valta-asema Suomessa ja se jyrää kaiken pienemmän alleen. Ystäväpiiristäni on moni esim. pienemmillä maitotiloilla töissä ja näillä tämä eritoten korostuu. Aika monella tuttavista on mennyt Valio juuri tämän takia boikottiin. Valio on myös yksi suurimmista syypäistä siihen, miksi Suomessa juodaan niin paljon maitoa. Maidon terveysvaikutuksista kun voidaan olla montaa mieltä, mutta Valio on aivopessyt monet meistä siihen uskoon että maitoa kannattaa juoda paljon ja se on vain ja ainoastaan terveellistä ja hyväksi luustolle. Valio on tietysti nostanut esiin vain maitoa ylistävät tutkimukset mm. mainoksissaan, mutta mujt tutkimustulokset on lakaistu maan alle. Jos alat miettiä, kuka sinulle on kertonut maidon olevan terveellistä, niin varmasti Valio on yksi niistä. Ja tottakai sen kannattaa tehdä niin, koska bisnes on bisnestä. Miksiköhän Suomessa, jossa juodaan maitoa niin paljon, myös osteoporoosilukemat ovat taivaissa sellaisiin maihin nähden, missä maitoa ei juuri juoda? Tai miksi laktoosi-intoleranssi on niin yleistä? Siksi, että lehmänmaito on tarkoitettu vasikoille ja ihmisen elimistölle toisen lajin maito on elimistölle tuntematonta proteiinia.
    Onhan valio toki lisännyt myös kauratuotteita valikoimiin, koska ne ovat nykyään niin suosittuja. Naureskelimme vain ystävien kesken, että mahdollisimman hyvin brändi kyllä koittaa peittää esim. kauran nimen esiintymisen tai kasviperäisyyden, tuotteistaan, kuten nimellä Oddlygood.
    Tämä on vain pieni osa siitä, mitä minulla on Valiosta sanottavana, mutta oli pakko avata suu, kun en osannut postaukseen nähdessäni ajatella muuta kuin are you kidding me? Toivon, että olet tutustunut brändiin hyvin ja voit täysin seistä Valion todellisen ideologian takana, koska muuten et toivottavasti tee yhteistyötä brändin kanssa.

    1. Moikka Sara! Ikävä kuulla, ettei tämä postaus ollut mieluinen. Alkuun kauratuotteista – minusta taas on hienoa, että näin iso yritys ottaa valikoimiinsa myös kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Jotta saadaan muutoksia aikaan, on isojen toimijoiden tekemisillä suuri merkitys. Valio on kuitenkin se joka tavoittaa kuluttajia myös ”kauramaitokuplan” ulkopuolella esimerkiksi maakunnissa, joissa kasvipohjaisia tuotteita käytetään vähemmän (esim. tämä HS:n artikkeli https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006115098.html). Esimerkiksi ihminen, joka ehkä jo suhtautuu varauksellisesti eikä ole innostunut syömään ilmastoraporttien ruokavaatimusten mukaisesti, saattaisi tarttua ennemmin juuri tutun ja turvallisen Valion kaurapohjaiseen tuotteeseen, kuin jonkin tuntemattoman, pelkästään kasvipohjaisia tuotteita valmistavan brändin tuotteeseen. Lisäksi minusta on hyvä, että Valio tunnistaa ympäristövaikutuksensa ja uskaltaa sanoa tuotantoon liittyvät haasteet ääneen, eikä vaan lakaise niitä maton alle.

      Kommentistasi tuli hieman fiilis, että olitkohan edes lukenut tekstiäni kokonaan? Minä kun en missään vaiheessa väittänyt, että maito olisi terveellistä tai kehottanut ketään juomaan maitoa – maidon terveellisyys ei missään vaiheessa ollut tämän postauksen pointti. Tarkoituksena oli puhua ruuan ympäristövaikutuksista ja kestävästä ruokavaliosta sallivalla, kannustavalla otteella, kuten tuossa WWF:nkin suosittelemassa planetaarisessa ruokavaliossa. Uskon, että on monia kaltaisiani, jotka ovat vaihtaneet osan esimerkiksi juuri maitotuotteista kasvipohjaisiin, mutta jotka ostavat yhä juustoa tmv – tällöin on hyvä tietää, mihin asioihin kannattaa ostopäätöstä tehdessä kiinnittää huomiota (kuten se mainitsemani kotimaisuus). Lisäksi halusin vielä korostaa, että postauksessa taustalla käyttämäni lähteet ovat täysin oma valitsemiani ja Valiosta tyystin irrallisia, vaikka eihän niistä mikään siihen maidonjuontiin kehotakaan.

      1. Ehkä isoin pointtini oli tässä tuo Valion valtava monopoliasema, jonka voimalla se firma voi tehdä mitä vain ja jyrätä muut alleen – tuo maidonjuonti oli vain yksi esimerkki siitä, koska Valiolla on ollut valtava merkitys siinäkin, miksi juomme niin paljon esimerkiksi maitoa. Siksi erikoista että takerrut siihen. Samoin se, että en missään vaiheessa ole sanonut etteikö olisi hyvä juttu että myös valio on ottanut kauratuotteet valikoimiinsa, vaan siinä pointti oli se että Valio selkeästi ei halua korostaa asiaa tai kasviperäisiä tuotteitaan vaan tekee ne enemmänkin bisnesmielessä koska muutkin. Mutta ehkä et voi asettua esim. pienten tuottajien asemaan Valion vallan alla kun sinulla ei ole kokemusta tai näkemystä siitä.

        1. Mä haluaisin vähän tarttua tähän Saran kommenttiin, koska en ole nyt täysin samaa mieltä.

          Ehkä Valio ei sen vuoksi korosta tuotesarjan nimessä kaura- tai kasvipohjaisuutta, että se ei aiheuttaisi automaattista vastareaktiota niissä, jotka eivät muuten koskaan niitä ostaisi? Tämä saattaa tietysti jonkun mielestä kuulostaa siltä, että Valio tekee tämän vain, jotta tuotteiden menekki olisi mahdollisimman suuri, mutta itse katsoisin asiaa objektiivisemmin ja näkisin niin, että tämä nimenomaan edistää sitä, että suurempi joukko alkaa ostaa näitä tuotteita.

          Toisaalta, en ole itse myöskään kokenut, että Valio pyrkisi piilottelemaan tuotteiden kasviperäisyyttä, ja itse asiassa nimenomaan yhdistän tuon Oddlygood-tuotemerkin heti kauratuotteisiin, koska siitä tulee mieleen sana “oat”. Lisäksi googlettelin noita tuotteita, ja jokaisessahan mainitaan tuon tuotesarjan nimen lisäksi myös se kaura, esim. “Oddlygood kaurajuoma”, tai “Oddlygood kaurapohjainen gurtti”, vieläpä isolla tekstillä pakkauksen kyljessä. Sitä paitsi, ei muidenkaan tuotemerkkien nimet automaattisesti indikoi kauraan, esim. “Aito” :-D Eli mielestäni tuo on nyt vähän epävalidi kommentti.

          Tuli siis vähän sellainen fiilis, että jos pointtisi ei ollut tuo maidon juonnin epäterveellisyys, niin miksi sitten kritisoit tätä Valion monopoliasemaa – se esimerkki kun oli ainoa perustelusi, jonka esitit tälle kritiikille? Minusta se on enemmänkin hyvä juttu, jos isot yritykset tuo valikoimiin ympäristöystävällisiä tuotteita, siten voi saada jonkun jopa melkein vahingossa kuluttamaan niitä aiempaa enemmän, ja vaikuttaa samalla valtavirran mielipiteisiin ja asenteisiin.

          Jotenkin jäi sellainen tunne, että näissä kommenteissa on takana enemmänkin jotakin henkilökohtaista negaa Valiota kohtaan, kuin mitään mitä tässä itse postauksessa ylipäätään sanottiin. Ikävää toki, jos tuttavillasi on huonoja kokemuksia Valiosta omalla alallaan, mutta en jotenkin näe sillä yhtymäkohtaa tämän postauksen teemaan.

          1. Hmm, en tiedä korostitko tahallasi kohtia millä ei kokonaisuuden kannalta ollut isoin merkitys. Väännän nyt rautalangasta. Ei, blogipostauksen aihe ei ollut huono. Pointtini oli se, että bloggaajilla on valtava valta ja he mainostavat yrityksiä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä. Olisin itse valinnut toisin ja halusin sen sanoa. Myöskin tuo nimiasia oli ongelma pienimmästä päästä. Asia, jonka mainitsit vain viimeisessä lauseessa hätäisesti, oli se argumentti joka merkitsee paljon. Jos vaikka googletatte “Valio monopoli” tms. löydätte jo paljon syitä ja artikkeleita. Itse kasvissyöjänä ja eettisten arvojen kannattajana luen paljon näitä juttuja ja voin kyllä jatkaa keskustelua loputtomiin mutta ehkä se ei ole tarpeen tässä.

          2. Olen Essin kanssa samoilla linjoilla. Minä en myöskään näe, että tuotteiden nimissä peiteltäisiin kasvipohjaisuutta, mutta toki nämä on mielipideasioita. Sehän on ihan silkkaa markkinointiakin keksiä jotain mieleen jääviä, muista vastaavista tuotteista erottuvia tuotesarjojen nimiä, kuten vaikka juuri Oddlygood. Kasviperäisten tuotteiden ottamisesta valikoimaan ylipäätään olen kanssasi samoilla linjoilla, kuten Saralle antamassani vastauksessa kirjoitinkin.

            Ja Saralle vielä – se on ihan fakta, että en toki voi asettua pientuottajien asemaan, sillä kuten sanoit, ei minulla itselläni ole kokemusta tästä. Kiitos kuitenkin kun kommentoit ja jaoit ajatuksiasi, keskustelu on aina hyvästä!

  2. Kiitos hyvästä postauksesta, tärkeä aihe ja mukavan kiihkoton suhtautumisesi asiaan on kyllä tervetullutta. Kaikenmoinen fanaattisuus on mun mielestä vähän rasittavaa ja on omiaan herättämään vastareaktiota kansalaisissa – siihen ei meillä ole varaa, kun pitäisi saada kaikki kantamaan kortensa kekoon ympäristön hyväksi. Uskon että juuri tällainen kannustava lähestymistapa on paras mahdollinen, vaikkei tehtävä olekaan helppo.
    Itse syön harvoin punaista lihaa, mutta en näe tarpeelliseksi vaatia että minulle tehdään oma ruoka tilanteessa, jossa on tarjolla vain liharuokaa. Silloin syön mukisematta mitä tarjotaan enkä jaksa siitä mitään huonoa omaatuntoa potea. Sen sijaan jos itse kutsun vieraita, niin tarjoan yleensä aina jotain huolella mietittyä vegeruokaa ja sitä kautta toivottavasti saan vähän myös mainostettua näitä vaihtoehtoja lähipiirille. Kaupasta ostan vain harvoin lihaa ja työpaikalla valitsen kasvisvaihtoehdon. Rakastan rasvatonta maitoa, mutta annan itselleni luvan juoda sitä vain lounaalla yhden lasillisen :D Smoothieihin ja puuroihin käytän kasvimaitoa pääsääntöisesti.
    Pidän ympäristöasioita tosi tärkeinä, mutta piru vie kun ihmisen laiskuus on ainakin itselläni isoimpana rajoittavana tekijänä. On muka niin työlästä koittaa miettiä kasvisvaihtoehtoja tuttujen kotiruokien tilalle, siksi arvostakin ihan älyttömästi kaikkia sinun ja muiden blogeissa esiteltyjä reseptiohjeita, iso kiitos niistä <3

    1. Juuri näin, olen kanssasi samoilla linjoilla! Liian ehdoton ja erityisesti syyllistävä asenne voi herkästi aiheuttaa vastareaktion ja kuten sanoit, siihen ei ole varaa. Kiva kun jaoit omia ajatuksiasi ruokavaliosta – ihana ajatus tuo, että tarjoat vieraille vegeruokaa tavoitteena inspiroida heitäkin. Vähän sama ajatus itsellä taustalla siinä, että vaikka en itse kasvissyöjä olekaan, niin olen tietoisesti jakanut täällä blogissa viime aikoina lähinnä kasvisruokareseptejä. Näin tulee haastettua itseä kokkailemaan uusia kasvisruokareseptejä (se sama laiskuus kun tuttua täälläkin puolen ruutua) ja toivottavasti kannustettua muitakin samaan! Ihana siis kuulla, että niistä on ollut iloa <3 Kiitos paljon Jenni kun kommentoit ja osallistuit keskusteluun :)

  3. Hei! Hyvä postaus ja aihe on tärkeä ja erittäin ajankohtainen. Monet ruoka-alan yritykset korostavat toiminnassaan hiilijalanjäljen hyvittämistä. On kuitenkin erittäin tärkeää ottaa huomioon myös muut kasvihuonekaasut. Esimerkiksi nauta päästää märehtiessään huomattavan määrän metaania ilmakehään, joka on moninkertaisesti tuhoisampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, mutta se katoaa ilmakehästä hiilidioksidia nopeammin. Tämän takia metaanin ja naudantuotannon yhteys ei korostu tarpeeksi, koska hiilidioksidi on esillä enemmän! Jos siis puhutaan vain hiilijalanjäljen hyvittämisestä tai nollaamisesta, naudantuotannon, eli maidon, ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ei hyvitetä kokonaan. Ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista pitää kuitenkin puhua, mutta huomattavasti laajemmin kuin pelkästään hiilijalanjäljen hyvittämisen näkökulmasta. :)

    1. Hei Aino ja kiitos kun kommentoit – hyviä pointteja! Ylipäätään ympäristöjutut ovat niin moniulotteisia ja sitä menee kyllä pienellä ihmisellä monesti sormi suuhun, kun ei ole itsellä tarpeeksi tietoa asioista. Olin kuuntelemassa Valion pientä “ympäristöluentoa” jokin aika sitten ja täällä Valion sivuilla onkin aiheesta huomattavasti kattavammin sivuten myös tuota metaania, https://www.valio.fi/vastuullisuus/kestava-maidontuotanto, jos kiinnostaa tutustua :)

    2. Moi Aino! Kiitos hyvästä kommentistasi liittyen metaaniin. Metaania syntyy lehmän pötsissä (maha), kun lehmä märehtii nurmea. Maidon tärkeimmät ilmastopäästöt ovat pötsikäymisessä ja lantavarastossa muodostuva metaani (40−50 %). Lisäksi rehuntuotannossa peltomaassa syntyy typpioksiduulia (35−45 %) ja ketjun eri vaiheissa energiantuotannossa hiilidioksidia (10−15 %). Näitä kaikkia pyrimme vähentämään, kun sanomme, että tavoitteemme on hiilineutraali maito. Hiilijalanjälkilaskennassa metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja muut kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2). Emme siis ole unohtaneet metaania, vaan se on yksi merkittävä palanen tuossa isossa kuvassa. Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitan avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen vaikutukset. Tämä esitys- ja laskentatapa on käytössä laajasti eri aloilla :)

      Suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Tähän on vaikuttanut myös lehmien määrän väheneminen. Maidon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3−4 prosentissa (Tilastokeskus 2017). Nyt tarvitsemme uusia keinoja metaani- ja muiden päästöjen vähentämiseksi. Ja niin kuin kirjoitat, viestinnän on avattava selkeästi asioiden mittakaava ja yhteydet. Voit tutustua aiheeseen lisää tuolta Jonnan vinkkaamasta osoitteesta Valio.fi/kohtihiilineutraaliamaitoa :) t. Eveliina Valion viestinnästä

  4. Aihe hyvä, mutta Saran kanssa samoilla linjoilla Valiosta. Yhtiöllä on valitettava monopoliasema Suomessa, jota se väärinkäyttää häikäilemättä. Nyt kun puhutaan paljon maidon tuotannon vaikutuksista ilmastonmuutokseen, niin yrityksen on tarvinut alkaa nopeasti kiillottamaan omaa kuvaa, jottei myynti vähene.

    1. Kiitos Marianne kommentista! Kuten Saralle tuossa aiemmin vastasinkin, niin en tosiaan voi valitettavasti asettua pientuottajien asemaan ja kommentoida, kun ei ole mitään kokemusta asiasta. Ja mitä tulee maidon vaikutuksista ilmastonmuutokseen, niin minusta on positiivista, että Valio kuitenkin tunnistaa ympäristövaikutuksensa ja uskaltaa puhua tuotantoon liittyvistä haasteista sen sijaan, että vain lakaisisi ne maton alle ja pysyisi hiljaa.

  5. Olen kanssasi samoilla linjoilla: pieniä muutoksia kun tekee eikä totaalisesti kiellä itseltään mitään, ei tee pahaa eikä tunne syyllisyyttä valinnoistaan – ja silti niitä tekee! Itse sorrun välillä jeesustelemaan ja häpeämään esim sitä että ostan kaupasta lehmänmaitopohjaisia maitotuotteita vaikka meidän PITÄISI ostaa niitä kasvipohjaisia – said who? Mielestäni on ihanaa ja vapauttavaa että juuri tuo mainitsemasi “kaikkea kohtuudella”-ruokavalio on olemassa ja sitä on esitelty kaikille sopivaksi ja käytettäväksi eikä kaikkien otaksutakaan siirtyvän vegaaniuteen. Loppupeleissä aika pieni populaatio joka täällä somessa pyörii kokee ehkä sen suurimman “pakko”-propagandan siirtyä kokonaan aiemmin opitusta pois enkä väitä etteikö esim. vegaanius olisi maapallon kannalta parempi (tästäkin on montaa mieltä ja tutkimusta kun otetaan kaikki tekijät huomioon) mutta OMASTA mielestäni kaiken salliva elämäntyyli vailla pakkoja ja keppejä on paras: sitä on kiva noudattaa ja toteuttaa kun ei mistään tule morkkista eikä tarvitse tuntea syyllisyyttä vaan päinvastoin ylpeyttä siitä kun pystyy tekemään niitä pieniäkin valintoja, josta sitten syntyy isompi puro :) Se, että juuri Valio isona brändinä on hypännyt mukaan kauratuotemarkkinoille on mielestäni hyvä juttu ja tarkistin tämän myös lihaa ja maitoa rakastavalta mieheltäni: hänellä on matalampi kynnys ostaa tunnetun brändin kaurapohjainen tuote (joita ei kuulemma ostaisi ellei asuisi kanssani ja ostaisi niitä minulle :D off topic) kuni tuntemattoman pikkubrändin tuote. Multa siis propsit Valiolle. Mitä tulee maitotuotteiden terveysväittämiin on niistä runsaasti tutkimusnäyttöä ties kuinka pitkältä ajalta, joihin meidän ravitsemussuositukset pohjautuvat. Pelkkää propragandaa ja huuhaata en siis usko näiden olevan. Kaikkea kohtuudella.
    Toinen off topic: ihana kesämekko, mistä? :)
    Asiasta

    1. Samoilla linjoilla kanssasi! Oli jotenkin tosi lohdullista lukea tuosta ruokavaliosta – en olekaan huono ihminen, mikäli en pysty luopumaan kaikesta tyystin, vaan ostan silloin tällöin myös niitä epäekologiseksi miellettyjä tuotteita. Tällainen lähestymistapa varmasti kannustaa useampia ihmisiä tekemään osansa ilmastonmuutoksen eteen, myös niitä “muutosvastarintaisia”. Kiitos siis kun osallistuit keskusteluun, on ollut kyllä kiva lukea teidän kommentteja ja ajatuksia aiheesta :)

      Mekko on H&M:n Premium Quality -mallistoa, pellava on näin kesällä niin ihana matsku!

  6. Moikka Jonna ja kiitos tosi tärkeästä postauksesta! Mun mielestä olet juuri oikea henkilö tuomaan näitä juttuja esiin, sillä et kiihkoile asiasta tai yritä viherpestä omaa elämäntapaasi, vaan aidosti uteliain silmin ja pienin muutoksin kerrot samastujillesi, miten jokainen voi vaikuttaa. Mielestäni on erittäin hyvä, ettet juuri ole “asiantuntija” tai “vihreästi tiedostava” tai maitotilan kasvatti vaan aidosti vertainen suurelle osalle lukijoita, joita luonnollisemmat valinnat kiinnostavat mutta täydellinen elämänmuutos äkkiseltään ei. Olen itse syntynyt ja kasvanut pienellä maitotilalla ja edellisten kommentoijien osalta voin yhtyä siihen, ettei Valio ole täysin tuottaja edellä tässä hommassa mukana ja omat vanhempanikin siirtyivät tuottajiksi toiselle meijerille jo kauan sitten. Mutta kas, Valio on liikeyritys, jonka tavoite on myös tehdä voittoa. Näen Valion itse nimenomaan ruokainnovaatioyrityksenä ja se on riittävän suuri nostamaan puheenaiheita suuren kansan keskuuteen. Ja kuten tulikin esille, Valion maitolähettilyys on kyllä aika ysäriä ja nykyisin he nimenomaan keskittyvät tuohon suomalaisen maatalouselinkeinon korostamiseen. Mielestäni paras pointti postauksessasi oli suomalaisen maidon soijattomuus (soijan viljely on yksi suurimpia ilmastonmuutoksen syypäitä, sillä se vaikuttaa myös maaperään pitkällä tähtäimellä) ja muutoinkin puhtaus. Nurmirehu, joka tiloilla viljellään on ei-luomutiloillakin todella säädeltyä ja Suomessa ei lehmille syötetä GMO-ravintoa. Tämä on erimerkiksi jenkeissä yksi luomun määritelmistä ja onkin hauska ajatella, että Suomen “tehotuotettu” on Amerikassa jo luomua! Eli kiitos Jonna, todella perusteellinen ja hyvä keskustelunavaus! On hyvä liikkua “kauramaitokuplasta” ja “vegaaniuspakosta” kohti keskiverroin hyvää ja pikkuisen parempia valintoja, jotka ovat suurelle yleisölle se ensimmäinen askel tehdä uusia juttuja. Tässä Valio on juuri tunnettuudellaan turvallinen vaihtoehto, kuten sanoitkin! Ihanaa kesää sinne ja onnea kihlauksesta! <3

    1. Kiitos tosi paljon kommentistasi, arvostan sanojasi! Ympäristöaiheisiin ei ole ihan helppo tarttua, sillä näin tulenarkoja aiheita käsitellessä on aina se pelko siitä, että joku tuomitsee tai syyllistää. Puhumattakaan siitä, että nimenomaan en ole asiantuntija ja tiedä kaikesta kaikkea. Ihana siis huomata miten hyvin tämä otettiin vastaan ja postaus ymmärrettiin juuri sellaisena samaistuttavana ja kannustava tekstinä kuin toivoinkin. Kiitos sinulle ajatuksistasi ja samoin ihanaa kesää! <3

  7. Heippa kaikki, tosi hienoa, että tämä Jonnan hyvä pohdinta on onnistunut herättämään näin hyvää keskustelua! :) Parissa kommentissa on noussut esiin asetelma pienet tuottajat vs Valio ja Valion tarkoitus tehdä voittoa: haluaisimme korjata tähän, että Valio on 5100 perheyrittäjän osuuskuntien kautta omistama yritys, ja tavoitteemme ei ole maksimoida voittoa vaan maksaa maidosta mahdollisimman hyvää hintaa näille maitotiloille. Kaikki liiketoimintamme tuotto maksetaan maitotiloille. Mukavaa kesää! Terv Eveliina Valion viestinnästä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *