Category Archives: Personal

Ajatuksia bloggaamisesta

Jaoin toissapäivänä Instagram Storyssa yhden saamani ihanan palautteen ja kerroin, miten iloiseksi tulen siitä, kun kuulen voivani levittää blogini avulla hyvää mieltä eteenpäin myös muille. Tällainen palaute lämmittää erityisesti tänä päivänä, kun blogien rinnalle on tullut liuta muitakin kanavia ja sitä itsekin väistämättä miettii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kerroin Instagramissa kuinka joskus ajaudun itsekin miettimään, että mitä ihmettä oikein teen – lukeeko blogeja enää edes kukaan, vai ovatko kaikki siirtyneet podien ja videoiden pariin? Tiedän kyllä tilastoista että lukee ja hurjan monikin vielä, mutta alan muuttuessa jatkuvasti sitä ottaa herkästi itse paineita. Pitääkö jokaisella vaikuttajalla olla tänä päivänä oma podcast? Toisaalta pyrin myös muistuttamaan itseäni, ettei kaikkeen tarvitse lähteä mukaan. Tiedän omien vahvuuksieni olevan juuri blogissa, Instagramissa ja uusimpana videoissa – niin kauan kuin ne kantavat ja teitä seuraajia kiinnostaa, niin näillä mennään!

Fazer_uusi1

Oli kiva vaihtaa ajatuksia aiheesta teidän kanssa Instagramin yksityisviestien välityksellä ja sain paljon samanlaista palautetta. Näidenkin saamieni viestien perusteella blogeille on yhä paikkansa – etenkin sellaisille, joissa on esillä kauniiden kuvien ohella myös se aito elämä ja kaikkia koskettavat arkiset asiat. Keskustelun kimmoittanutta viestiä lainatakseni: “On ihana lukea tän kaiken materialismimaailman keskellä postauksia, jossa kerrot ihan tavallisista arkisista asioista kuten koiralenkkeilystä, kipeenä olemisesta, salitreeneistä livistämisestä ja parisuhteesta”.

Ei siis tosiaan mikään ihme, että ne kaikista rennoimmalla otteella kirjoitetut ja puhelinräpsyillä kuvitetut postaukset keräävät kaikista eniten tykkäysnapin painalluksia. Peilaan usein omaa tekemistäni siihen, minkälaisia blogeja itsekin tykkään lukea ja voin yhtyä tähän, sillä samaistuttava sekä tavallinen elämä kiinnostaa myös minua lukijana. Lisäksi blogit ovat minulle tietysti hyvän mielen ja inspiraation ammentamisen paikkoja. Tästä tulikin mieleeni postausidea! Voisin listata lukemiani blogeja ja kertoa, mihin blogeihin palaan minkäkin vuoksi – keneltä nappaan parhaat reseptit, kenen asut inspiroivat, kuka kirjoittaa koskettavimmat tekstit ja niin edelleen.

Tänä vuonna haluaisin myös haastaa itseni kirjoittamaan enemmän ajatusta vaativia ja henkilökohtaisempia postauksia. Tiedän niiden olevan aina tykättyjä ja parhaimmassa tapauksessa pystyn myös tarjoamaan vertaistukea jollekulle, jolla on samanlaisia ajatuksia ja mietteitä. Sekä saamaan vastavuoroisesti myös itse teiltä vertaistukea, mikä on aina yhtä lohdullista. Mielessäni on paljon aiheita ja luonnoksiini on itse asiassa jäänyt pölyttymään muutamia tekstejä, joita olen palannut aina silloin tällöin hiomaan ja täydentämään, mutta ne eivät ole päässeet julkaistuksi asti. Olen jotenkin aivan liian kriittinen itseäni kohtaan, kun on kyse syvällisemmistä teksteistä, enkä koe saavani niitä koskaan valmiiksi ja julkaisukelpoisiksi. Ehkä pitäisi vaan heittää pahin itsekriittisyys ja kaikenlaiset suojamuurit romukoppaan – etenkin kun tiedän, että sieltä ruudun takaa löytyy niin mielettömän hienoja tyyppejä, että en usko että kovin moni haluaisi ainakaan tahallaan ymmärtää väärin mitään mitä kirjoitan. Tai jos joku niin tekisikin, niin se ei ole sitten enää omissa käsissäni.

Tällaisia päässä juuri nyt pyöriviä ajatuksia bloggaamisesta. Vaikka ala muuttuu ja kanavat monimuotoistuvat, niin mulla on joka tapauksessa hyvä fiilis tulevasta <3 Kiitos jälleen kerran, kun kuljette mukanani tässä matkassa ja seuraatte – olette ihan kultaa!

A couple of days ago on my Insta Stories I shared one lovely feedback that I had gotten. A follower of mine said how she loves reading about my everyday life – how I tell about being sick, going out for a walk with my dog or how I skipped a workout. What I especially loved to hear was that how I’m able to spread positive vibes through my blog – there’s no better feedback than this!

It made me think about blogging and how this field is changing all the time with all the videos and podcasts as well. Sometimes I even wonder if anyone is reading blogs anymore. That’s not true of course and I know that by looking at the blog statistics but on this field it’s easy to get pressure by what everyone else is doing around you. Even though there are so many other channels as well I think that people still like to read blogs, especially blogs that offer something that others can relate to. I’m trying to remind myself that not every influencer has to be similar and you don’t have to be part of everything – start a podcast or be a YouTube star if it doesn’t feel natural. Being true to yourself is what matters on this field, or what do you think? Thank you for always being there and following me! <3
Photo: Riikka Kuusisto / Edit by me

Related posts

Vuonna 2018…

…vuosi jää ainakin mieleen kuumimpana kesänä aikoihin! Pidin myös ensimmäistä kertaa vuosiin kesäkuukaudet huomattavasti rennompina ja nautin helteistä täysin rinnoin – kävin torikahveilla, uin Tampereen järvissä, vietin aikaa ystävien kanssa, mökkeilin, kävin kaksilla festareilla ja nautin puisto- ja rantalounaista. Kaiken kaikkiaan otin ilon irti kesästä sekä Tampereella että Helsingissä!

…en valmistunutkaan vielä kauppatieteiden maisteriksi, kuten alunperin oli suunnitelmissa. En kuitenkaan anna sen lannistaa, sain kuitenkin tänä vuonna viimeiset kurssit kasaan ja tammikuussa sitten uudella motivaatiolla taas jatkamaan gradun kanssa!

…viihdyin maailman ihanimmassa kodissamme niiin hyvin <3

Talvi1

…olin koko vuoden yrittäjänä ja nautin täysillä siitä, että saan tehdä tämän hetken unelmaduuniani. Vuosi oli yritykselleni todella onnistunut ja ensi vuosikin näyttää jo tässä vaiheessa ihan mielettömän kivalta! En malta odottaa, mitä kaikkea uutta ja kiinnostavaa vuosi 2019 tuo tullessaan.

…mulle järjestettiin yllätyssynttärit ensimmäistä kertaa ikinä, kun poikaystäväni ja paras ystäväni järkkäsivät lokakuussa aivan ihanan illallisyllärin. Tulee vieläkin hymy huulille tätä muistellessani tai katsoessani videota tilanteesta, kun kävelen ravintolaan täysin arvaamatta ja nähdessäni kaikki ystäväni paikan päällä. Heittämällä parhaat synttärit! <3

…tunsin oloni aika ajoin yksinäiseksi Tampereella, mutta opin, etteivät uudet tukiverkot muodostu ihan tuosta noin, vaan se vie aikaa. Arvostan myös entistä enemmän niitä täällä jo luotuja tärkeitä ystävyyssuhteita.

Talvi3

…näin elämäni ensimmäistä kertaa revontulia, ensin Lapissa ja sen jälkeen Pohjois-Norjassa. Molemmat reissut aiheuttivat myös valtavan kuumeen pohjoiseen, Lappi oli syksyllä niin kaunis ja talvinen Norja sai sydämen tykyttämään jylhine vuorineen kaikkineen.

…paras reissu oli kesällä vietetty viikko Italiassa Toscanan auringon alla poikaystävän kanssa. Oli niin ihanaa vaan ajella autolla ympäri Italian maaseutumaisemia, syödä super hyvää pizzaa ja pastaa, nauttia lämmöstä ja vaan fiilistellä. Toscanaan on ehdottomasti palattava vielä joskus!

Talvi2

…tartuin vihdoin härkää sarvista ja opettelin kuvaamaan ja editoimaan videoita. Tein tänä vuonna 9 videota – ei yhtään huono saldo näin aloittelijalle! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen.

…koin valtavaa kiitollisuutta kaikesta mitä ympärilläni on ja siitä, että takana on jälleen yksi upea vuosi <3

Photos: Riikka Kuusisto / Edit by me

Related posts

14 x minä ja poikaystäväni

Jokin aika sitten postaustoiveita kysellessäni minua pyydettiin kertomaan meidän parisuhteesta. En ole tainnut ikinä aikaisemmin mitään erityisemmin kirjoittaakaan, vaikka tässä on jo muutama yhteinen vuosi ehtinyt vierähtääkin. Monissa blogeissa on viime aikoina pyörinyt boyfriend tagin tyyppinen kysely, johon meinasin ensin itsekin pyytää poikaystävää vastaamaan, mutta ajattelin sen sijaan kirjoittaa 14 random kohtaa meistä ja meidän parisuhteesta. Ehkä teen sen boyfriend taginkin joskus myöhemmin, aloitetaan nyt kuitenkin tällä!

Parisuhde1

1. Vietimme hetki sitten vuosipäivää, olemme seurustelleet päälle neljä vuotta. Olemme kuitenkin tunteneet toisemme viitisen vuotta, sillä tutustuimme yliopistossa aloittaessamme molemmat kauppatieteiden opiskelut samaan aikaan. Olimme alkuun ystäviä ja pyörimme samassa opiskeluporukassa, kunnes edellisen parisuhteeni päätyttyä huomasimme, että molemmilla on syvempiäkin tunteita toista kohtaan.

2. Ensimmäiset treffimme olivat kuumana kesäpäivänä Tampereella, kun kävimme jäätelöillä Koskenrannassa. Vaikka tunsimmekin entuudestaan, oli mahanpohjassa niin ihana kutkuttava tunne.

3. Olemme olleet pari kertaa etäsuhteessa – ensimmäisen kerran vaihdon aikana poikaystäväni ollessa Kiinassa ja minun Ranskassa, emmekä nähneet puoleen vuoteen lainkaan. Whatsapp ja Skype olivat tietysti kovassa kulutuksessa, mutta tuostakin erossaolosta selvittiin. Toisella kertaa asuin itse vielä Vaasassa opiskelujen takia poikaystäväni taas asuessa Tampereella työharjoittelun myötä, ja elettiin näiden kahden kaupungin välillä.

4. Etäsuhteessa olemisen jälkeen arvostaa kyllä entistä enemmän sitä, että voi jakaa ihan tavallista arkea toisen kanssa joka päivä. Yhteiset iltapalahetket sohvalla ovat arjen parhautta!

5. Meissä on sekä samankaltaisuuksia että myös eroavuuksia. Ne tärkeimmät samankaltaisuudet löytyvät kuitenkin arvoista – olen oppinut, että niiden kohdalla ei pidä paikkansa sanonta “vastakohdat täydentävät toisiaan”, vaan arvomaailmojen on kohdattava.

6. Arvoista puheen ollen – tällaisena perhekeskeisenä ihmisenä ihastuin poikaystävässäni muun muassa siihen, miten tärkeänä hän pitää omaa perhettään. Tietysti iskin silmäni myös hänen ulkonäköönsä, positiivisuuteensa ja huomaavaisuuteensa, mutta muistan miten erityisesti jalat vei alta se, miten kauniisti ja arvostavasti hän puhuu perheestään.

7. Meitä yhdistää ehdottomasti myös huumori. Poikaystäväni on ihan hulvaton tyyppi ja saa minut aina nauramaan, vaikka kuinka kiukuttaisi. Arjesta hänen kanssaan on helppo nauttia, kun huumori on aina osana päiviä.

8. Riidellessämme tai jostain kinastellessamme jostain minulla on ärsyttävä tapa yrittää pitää pintani viimeiseen asti, vaikka tietäisinkin olevani väärässä.

9. Rakastan sitä,  miten poikaystäväni on sellainen hellittelijä ja sekä sanoo että näyttää tunteensa. Olen samanlainen itsekin, joten tarvitsen myös sellaisen puoliskon.

10. Aina puhuessani poikaystävästäni tai kertoessani vaikka meidän tapaamistarinaa jollekin, saan kuulla, miten hymyilen leveää hymyä ja puhun hänestä silmät loistaen.

11. Poikaystäväni on useimmiten tilanteissa se viilipytty, joka pysyy rauhallisena, kun taas minä olen temperamenttisempaa ja äkkipikaisempaa tyyppiä.

12. Hän on myös joissain asioissa tarkempi, kun taas minä suurpiirteisempi. Esimerkiksi muistan meidän alkuajoilta, kun tarjouduin hyvänä tyttöystävänä silittämään hänen kauluspaitansa töihin. Lopputuloksena poikaystäväni silitti paidan uudestaan jälkeeni (muka liikaa ryppyjä :D), enkä ole sen koommin hänen paitoihinsa koskenut.

13. Meillä on aina välillä väsytystaisteluita. Esimerkiksi molemmat huomaavat jääkaapissa jotain mikä kävelee ihan pian vastaan, mutta kumpikin sulkee silmänsä, ja odottaa että toinen tekee asialle jotain. Tällä hetkellä keittiön pöydällä on lasipurkissa chiavanukkaan jämät, katsotaan kumpi voittaa tämän taistelun.

14. Hän on paitsi avopuolisoni, myös paras ystäväni <3

Related posts