Category Archives: Personal

Vuonna 2018…

…vuosi jää ainakin mieleen kuumimpana kesänä aikoihin! Pidin myös ensimmäistä kertaa vuosiin kesäkuukaudet huomattavasti rennompina ja nautin helteistä täysin rinnoin – kävin torikahveilla, uin Tampereen järvissä, vietin aikaa ystävien kanssa, mökkeilin, kävin kaksilla festareilla ja nautin puisto- ja rantalounaista. Kaiken kaikkiaan otin ilon irti kesästä sekä Tampereella että Helsingissä!

…en valmistunutkaan vielä kauppatieteiden maisteriksi, kuten alunperin oli suunnitelmissa. En kuitenkaan anna sen lannistaa, sain kuitenkin tänä vuonna viimeiset kurssit kasaan ja tammikuussa sitten uudella motivaatiolla taas jatkamaan gradun kanssa!

…viihdyin maailman ihanimmassa kodissamme niiin hyvin <3

Talvi1

…olin koko vuoden yrittäjänä ja nautin täysillä siitä, että saan tehdä tämän hetken unelmaduuniani. Vuosi oli yritykselleni todella onnistunut ja ensi vuosikin näyttää jo tässä vaiheessa ihan mielettömän kivalta! En malta odottaa, mitä kaikkea uutta ja kiinnostavaa vuosi 2019 tuo tullessaan.

…mulle järjestettiin yllätyssynttärit ensimmäistä kertaa ikinä, kun poikaystäväni ja paras ystäväni järkkäsivät lokakuussa aivan ihanan illallisyllärin. Tulee vieläkin hymy huulille tätä muistellessani tai katsoessani videota tilanteesta, kun kävelen ravintolaan täysin arvaamatta ja nähdessäni kaikki ystäväni paikan päällä. Heittämällä parhaat synttärit! <3

…tunsin oloni aika ajoin yksinäiseksi Tampereella, mutta opin, etteivät uudet tukiverkot muodostu ihan tuosta noin, vaan se vie aikaa. Arvostan myös entistä enemmän niitä täällä jo luotuja tärkeitä ystävyyssuhteita.

Talvi3

…näin elämäni ensimmäistä kertaa revontulia, ensin Lapissa ja sen jälkeen Pohjois-Norjassa. Molemmat reissut aiheuttivat myös valtavan kuumeen pohjoiseen, Lappi oli syksyllä niin kaunis ja talvinen Norja sai sydämen tykyttämään jylhine vuorineen kaikkineen.

…paras reissu oli kesällä vietetty viikko Italiassa Toscanan auringon alla poikaystävän kanssa. Oli niin ihanaa vaan ajella autolla ympäri Italian maaseutumaisemia, syödä super hyvää pizzaa ja pastaa, nauttia lämmöstä ja vaan fiilistellä. Toscanaan on ehdottomasti palattava vielä joskus!

Talvi2

…tartuin vihdoin härkää sarvista ja opettelin kuvaamaan ja editoimaan videoita. Tein tänä vuonna 9 videota – ei yhtään huono saldo näin aloittelijalle! Tästä on hyvä jatkaa ensi vuoteen.

…koin valtavaa kiitollisuutta kaikesta mitä ympärilläni on ja siitä, että takana on jälleen yksi upea vuosi <3

Photos: Riikka Kuusisto / Edit by me

14 x minä ja poikaystäväni

Jokin aika sitten postaustoiveita kysellessäni minua pyydettiin kertomaan meidän parisuhteesta. En ole tainnut ikinä aikaisemmin mitään erityisemmin kirjoittaakaan, vaikka tässä on jo muutama yhteinen vuosi ehtinyt vierähtääkin. Monissa blogeissa on viime aikoina pyörinyt boyfriend tagin tyyppinen kysely, johon meinasin ensin itsekin pyytää poikaystävää vastaamaan, mutta ajattelin sen sijaan kirjoittaa 14 random kohtaa meistä ja meidän parisuhteesta. Ehkä teen sen boyfriend taginkin joskus myöhemmin, aloitetaan nyt kuitenkin tällä!

Parisuhde1

1. Vietimme hetki sitten vuosipäivää, olemme seurustelleet päälle neljä vuotta. Olemme kuitenkin tunteneet toisemme viitisen vuotta, sillä tutustuimme yliopistossa aloittaessamme molemmat kauppatieteiden opiskelut samaan aikaan. Olimme alkuun ystäviä ja pyörimme samassa opiskeluporukassa, kunnes edellisen parisuhteeni päätyttyä huomasimme, että molemmilla on syvempiäkin tunteita toista kohtaan.

2. Ensimmäiset treffimme olivat kuumana kesäpäivänä Tampereella, kun kävimme jäätelöillä Koskenrannassa. Vaikka tunsimmekin entuudestaan, oli mahanpohjassa niin ihana kutkuttava tunne.

3. Olemme olleet pari kertaa etäsuhteessa – ensimmäisen kerran vaihdon aikana poikaystäväni ollessa Kiinassa ja minun Ranskassa, emmekä nähneet puoleen vuoteen lainkaan. Whatsapp ja Skype olivat tietysti kovassa kulutuksessa, mutta tuostakin erossaolosta selvittiin. Toisella kertaa asuin itse vielä Vaasassa opiskelujen takia poikaystäväni taas asuessa Tampereella työharjoittelun myötä, ja elettiin näiden kahden kaupungin välillä.

4. Etäsuhteessa olemisen jälkeen arvostaa kyllä entistä enemmän sitä, että voi jakaa ihan tavallista arkea toisen kanssa joka päivä. Yhteiset iltapalahetket sohvalla ovat arjen parhautta!

5. Meissä on sekä samankaltaisuuksia että myös eroavuuksia. Ne tärkeimmät samankaltaisuudet löytyvät kuitenkin arvoista – olen oppinut, että niiden kohdalla ei pidä paikkansa sanonta “vastakohdat täydentävät toisiaan”, vaan arvomaailmojen on kohdattava.

6. Arvoista puheen ollen – tällaisena perhekeskeisenä ihmisenä ihastuin poikaystävässäni muun muassa siihen, miten tärkeänä hän pitää omaa perhettään. Tietysti iskin silmäni myös hänen ulkonäköönsä, positiivisuuteensa ja huomaavaisuuteensa, mutta muistan miten erityisesti jalat vei alta se, miten kauniisti ja arvostavasti hän puhuu perheestään.

7. Meitä yhdistää ehdottomasti myös huumori. Poikaystäväni on ihan hulvaton tyyppi ja saa minut aina nauramaan, vaikka kuinka kiukuttaisi. Arjesta hänen kanssaan on helppo nauttia, kun huumori on aina osana päiviä.

8. Riidellessämme tai jostain kinastellessamme jostain minulla on ärsyttävä tapa yrittää pitää pintani viimeiseen asti, vaikka tietäisinkin olevani väärässä.

9. Rakastan sitä,  miten poikaystäväni on sellainen hellittelijä ja sekä sanoo että näyttää tunteensa. Olen samanlainen itsekin, joten tarvitsen myös sellaisen puoliskon.

10. Aina puhuessani poikaystävästäni tai kertoessani vaikka meidän tapaamistarinaa jollekin, saan kuulla, miten hymyilen leveää hymyä ja puhun hänestä silmät loistaen.

11. Poikaystäväni on useimmiten tilanteissa se viilipytty, joka pysyy rauhallisena, kun taas minä olen temperamenttisempaa ja äkkipikaisempaa tyyppiä.

12. Hän on myös joissain asioissa tarkempi, kun taas minä suurpiirteisempi. Esimerkiksi muistan meidän alkuajoilta, kun tarjouduin hyvänä tyttöystävänä silittämään hänen kauluspaitansa töihin. Lopputuloksena poikaystäväni silitti paidan uudestaan jälkeeni (muka liikaa ryppyjä :D), enkä ole sen koommin hänen paitoihinsa koskenut.

13. Meillä on aina välillä väsytystaisteluita. Esimerkiksi molemmat huomaavat jääkaapissa jotain mikä kävelee ihan pian vastaan, mutta kumpikin sulkee silmänsä, ja odottaa että toinen tekee asialle jotain. Tällä hetkellä keittiön pöydällä on lasipurkissa chiavanukkaan jämät, katsotaan kumpi voittaa tämän taistelun.

14. Hän on paitsi avopuolisoni, myös paras ystäväni <3

#mitäminäolentehnyt – pienet teot ilmaston hyväksi

“Tavallaan tuntuu tekopyhältä kirjoittaa aiheesta, kun itsellä on yhtä lailla paljon parannettavaa, toisaalta taas koen jonkinlaista velvollisuutta hyödyntää kanavieni iso yleisö. Ehkä joku voisi kuitenkin inspiroitua niistä omista pienistä teoistani ilmaston hyväksi, mikä on paljon tärkeämpää kuin se, että “epätäydellisyyteni” voisi myös aiheuttaa närää ja jonkun toisen mielestä en tekisi mitään oikein.”

Näin kirjoitin homevialauran postauksen kommenttiboksiin hänen heitettyä minulle #mitäminäoletehnyt -haasteen, jossa tarkoituksena on kirjoittaa omista ilmaston eteen tekemistään muutoksista. Olin juuri samaisena päivänä potenut vahvaa ympäristöahdistusta, lukenut ilmastoraporttiin liittyviä uutisia ja myös muutaman bloggaajakollegan tekstejä aiheesta. Olin yrittänyt aiemmin päivällä myös purkaa ajatuksiani Instagram Storyssa siitä, miten haluaisin kirjoittaa aiheesta, mutta koen sen samalla vaikeaksi. Kuten sanottua, vaikka ilmastonmuutos pyörii jatkuvasti vahvasti mielessä ja pyrin tekemään muutoksia, en ole omissa teoissani täydellinen tai edes lähellä sitä. Miten voisin kirjoittaa ekologisuudesta ja vastuullisesta kuluttamisesta, kun työskentelen kulutukseen kannustavalla alalla? Miten voisin puhua pienistä teoista ilmaston pelastamiseksi, kun ajan samalla itse autoa enkä ole luopunut tyystin lihasta tai kaikista maitotuotteista?

Jonkun mielestä en ehkä voikaan, mutta silläkin uhalla tartun Lauran haasteeseen. Kuten totesin, on paljon tärkeämpää se, jos edes kourallinen seuraajistani inspiroituisi ja muuttaisi tapojaan omassa arjessaan tai heräisi miettimään omia valintojaan. Omassakin lähipiirissäni on ihmisiä, joiden mielestä heidän epäekologiset tekonsa ja valintansa eivät tässä maailmassa paljoa paina, joten tarvetta aiheen nostamiselle on yhä. “It’s only one straw”, said 7 billion people. Todellisuudessa jokaisen yksilön teoilla on merkitystä, minkä takia on tärkeää puhua ilmastonmuutoksesta ja niistä pienistä ja suurista teoista, joita ihan jokainen meistä voi tehdä.

Minua ainakin on inspiroinut ihan hurjasti lukea parin viimeisen viikon aikana muiden tekstejä aiheesta ja miettiä, mitä voisin itse tehdä vielä paremmin. Vaikka ilmastoraportin tulokset olivat ahdistavia, niin jotain hyvääkin, sillä aiheesta on herännyt valtavasti hyvää keskustelua. Ilmastonmuutos on noussut puheenaiheeksi sellaistenkin ihmisten kanssa, joiden kanssa aihetta ei ole aikaisemmin nostettu pöydälle. Uskonkin, että viimeistään tämän myötä moni on ruvennut miettimään enemmän omia tekojaan ja valintojaan. Laura kirjoitti postauksessaan hyvin; “jokaisen  meistä on tehtävä jotain, eikä ‘en kuitenkaan pysty elämään täydellisesti, niin miksi edes yritän’ -selityksen taakse voi piiloutua enää kukaan.” Lauran haaste osuikin ihan loistavaan aikaan, enkä voinut enää jättää aihetta käsittelemättä, kuten olin juuri sen oman epätäydellisyyteni “pelossa” aikaisemmin tehnyt.  Alla listattuna omia muutoksiani.

Luonto1

Kasvisruokailun lisääminen. Olemme lisänneet kasvisruokailua reippaasti ja nykyään syödään kasvisruokaa useamman kerran viikossa. Pyrin myös kantamaan korteni kekoon jakamalla blogissani nykyään pääosin kasvisreseptejä, josko ne inspiroisivat myös muita. Esimerkiksi tätä linssimuhennosta meillä tehdään joka viikko, siitä on tullut ihan yksi lempiarkiruuistani!  Ostetaan viikottain myös kanaa tai kalaa, punaista lihaa taas syödään nykyään harvoin, lähinnä erityistilanteissa jos mieli tekee esimerkiksi hyvää pihviä. Suunta on kuitenkin oikea ja kehitystä on ehdottomasti tapahtunut! Lupaan jatkaa myös kasvisruokien jakamista täälläkin, kun olette niistä niin kovasti pitäneet.

Kierrättäminen. Tuskailin ennen kierrättämisen kanssa sen varjolla, ettei jätekuilumme ollut kovin suuri tai järkevästi suunniteltu. Lopulta tyhjensin keittiöstä yhden sekalaista tavaraa täynnä olleen laatikon, jonne voi helposti laittaa metallit, lasipurkit ja kartongit odottamaan keräykseen viemistä – vaatehuoneeseen taas kerätään paperijäte  ja suuremmat pahvit. Biojätettä tunnustan vältelleeni pitkään, mikä nyt hävettää ja syystäkin. Muovin lajittelun otan myös nyt työn alle, sillä vaikkei taloyhtiön roskiskatoksesta muovia vielä löydykään, niin sellainen on ihan lähistöllä sopivasti koiralenkin varrella.

Arkiset kestotuotteet. Kukaan ei varmasti ole voinut välttyä uutisilta, joiden mukaan EU kieltää muovista valmistetut kertakäyttötuotteet kuten pillit ja vanupuikot. Lasipillejä olenkin ostanut Granitista (kaupoista löytyy myös esimerkiksi teräspillejä) ja vanupuikoiksi valitsen bambusta valmistetut versiot. Kestovanulaput minua vielä vähän arvelluttavat, mutta vanulappuja kuluu päivittäin kasvoveteen ja mahdollisesti vedenkestävän ripsivärin poistamiseen, joten siinä mielessä olisi kyllä syytä ostaa kestoversiot.

Nykyään pyrin myös aina ottamaan kauppaan mukaan kestokasiin, toki se joskus unohtuu tai jos meneekin kauppaan suunnittelematta, mutta 90% kerroista pidän aina kestokassia mukana. Olen yrittänyt ratkaista ne extempore-kauppareissutkin pitämällä paria kassia varuilta esimerkiksi autossa tai laukun pohjalla. Tilasin viimein myös kestohedelmäpussit, kiitos vaan vinkistä postaukseen haastaneelle Lauralle! Ajattelutapani muovia kohtaan on kuitenkin muuttunut radikaalisti – hirvittää ajatus miten nuorempana vaikka kaupoilla käydessä otin jokaisesta kaupasta vastaan sen tarjotun muovipussin pienillekin tavaroille, mikä ei tulisi nykyään kuuloonkaan. Jokainen turhaan ostettu muovipussi ärsyttää nykyään.

Postaus3

Lentojen kompensointi. Poden huonoa omatuntoa siitä, että olen tänä vuonna lentänyt tavallista enemmän. Aikaisempina vuosina työmatkojen määrä on ollut lähes poikkeuksetta pyöreä nolla (viime vuonna olin yhdellä pressireissulla), mutta tälle vuodelle niitä on sattunut useampi, vaikkakin olen myös kieltäytynyt joistakin yhden yön matkoista. Harkitsin pitkään erääseen tosi mielenkiintoiseen tulevaan yhteistyöhön lähtemistä juuri sen takia, että se tulee vaatimaan lentämistä muutamaan kohteeseen, mutta olen valmis karsimaan omista henkilökohtaisista matkoista. Uskon tai ainakin toivon, että jokainen vaikuttaja nykyään punnitsee PR-matkoja sen mukaan, mitkä ovat oman uran kannalta oikeasti merkityksellisiä, enkä usko kenenkään tarttuvan jokaiseen tarjottuun reissuun.

Valitsen aina suorat lennot kun vaan kohteen kannalta on mahdollista ja myös lentojen kompensointiin tutustuin ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Esimerkiksi Helsingin ja Rooman välisten lentojen kompensointi kahdelta maksoi 48 euroa, mikä ei ole suuri summa pulittaa. Kompensoin itse WWF:n suositteleman myclimate -palvelun kautta, kompensoinnista voi lukea lisää esimerkiksi täältä.

Maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla. Moni maitotuote on korvautunut kasvipohjaisilla versioilla, kuten tavalliset jogurtit kasivpohjaisiin, kahviin käytän kauramaitoa ja smoothieihin taas mantelimaitoa. Juusto on oikeastaan ainoa maitotuote, jota yhä ostetaan ja silloin tällöin kuohukermaa tai ranskankermaa joihinkin tiettyihin ruokiin.

Pienet vastuullisemmat valinnat. Kuten sanoin minusta on mahtavaa, että ihmiset vinkkaavat omista pienistäkin ekoteoistaan, joista voi itsekin inspiroitua. Bongasin tovi sitten Idan Instagramista vinkin Arvid Nordquistin kahvista, jossa kahvintuotannon hiilidioksidipäästöt on kompensoitu täysin. Idalla on muutenkin sekä blogissaan että Instagramissa paljon vastuullisuuteen liittyviä vinkkejä, joten kannattaa ottaa seurantaan.

Luonto2

Sähkön- ja vedenkulutuksen tarkkailu. Tarkistin hetki sitten, ettei sähkömme ole  täysin vihreää, joten sähkö on vaihdettava ekosähköön. Nykyään kiinnitetään enemmän huomiota siihen, ettei esimerkiksi televisio pauhaa turhaan päällä tai valot pala tyhjässä huoneessa. Myös vedenkulutusta tarkkaillaan- pyykkejä ei pestä kuin täysiä koneellisia (pelkät tahrat voi helposti poistaa esimerkiksi sappisaippualla) ja suihkujen pituus pidetään järkevinä. Rakastan meidän kylpyammetta, mutta pitkät kuumat kylvyt kuluttavat valtavasti vettä, joten kylvetään vaan kerran kuussa jos sitäkään – edellisen kerran amme on täytetty varmaan alkukesästä.

Oman ajattelutavan muuttaminen (kulutus, lentäminen). Olen muuttanut ajattelutapaani monessa suhteessa paljon tietoisemmaksi. Olin nuorempana paljon hövelimpi vaatteiden ostamisen suhteen ja olenkin kirjoittanut kuluttamisesta blogissa aiemminkin. Muutaman viimeisen vuoden aikana olen miettinyt jokaisen ostoksen kohdalla tarkkaan, tarvitsenko tätä vaatetta oikeasti, ja onko kaapissani jo jotain vastaavaa. Tietenkin hutiostoksia tulee jokaisen joskus tehtyä ja varmasti pärjäisin vähemmälläkin, mutta kuluttamiseni on muuttunut huomattavasti järkevämpään suuntaan. Yritän myös aika ajoin nostaa blogissakin sitä, miten samoja vaatteita voi yhdistellä eri tavoin tai kuvata tänne uudelleen samoja asuja kuin aikaisempina vuosina.

Ajattelutapani on muuttunut kriittisemmäksi myös lentämistä kohtaan. Myönnän, että en pystyisi luopumaan matkustelusta tyystin, mutta mietin tarkemmin, minne matkustan, miten usein ja minkälaisilla lennoilla. En myöskään enää ihaile jonkun toisen elämäntapaa, jossa reissataan kuukausittain eri kohteisiin halpojen lentojen ansiosta, vaan se saa lähinnä ahdistumaan.

Postaus5

Sellaisia tekoja tähän asti, mutta vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa! Olen iloinen, että niin moni on tarttunut aiheeseen ja jakanut omaa tietotaitoaan eteenpäin – esimerkiksi Ida Timonen teki juuri todella kattavan listauksen blogiinsa vastuullisemmista teoista ja valinnoista. Täten kannustankin kaikkia osallistumaan #mitäminäolentehnyt -haasteeseen! Olisi kiinnostavaa kuulla myös täällä kommenttiboksissa, minkälaisia pieniä tai suuria tekoja ja valintoja te olette tehneet omassa arjessanne?