Category Archives: Photography

Missing the Light

Joka vuosi näihin aikoihin tulee valiteltua samaa asiaa. Valo missä olet? Valon päivittäinen vähäinen määrä on toki raastavaa jo ihan ihmisluonnolle, mutta se asettaa erityisiä haasteita myös näin bloggaajan näkökulmasta. Kun päivät viettää kutakuinkin iltapäivään asti yliopistolla, on ihan turha haaveilla kameran esiin kaivamisesta kotiin päästyään. Onneksi viikonloppuisin on toki paremmin aikaa, mutta kovin harmaina ja sateisina päivinä ei se valon määrä niin ruhtinaallinen ole silloinkaan!

Äkkiä onkin jo tullut ikävä aurinkoisia syyspäiviä, joilla meitä hellittiin ainakin täällä Vaasassa pitkälti lokakuussa. Ja tosiaan, aivan erityisen kaunis syksy olikin, että ei voi valittaa! Minuun vaikuttaa valoisuus ihan hurjasti ja olen heti asteen verran paremmalla tuulella heti aamusta, jos valo tulvii ikkunoista sisään. Aamut eivät ole niitä helpoimpia minulle muutenkaan, joten jos herätyskellon soidessa tarjoillaan valon sijaan pelkkää sateen ropinaa, niin ei ole väärällä jalalla nousu kaukana ;) Eilen tänne oli laskeutunut pieni lumipeite ja aurinko paistoi koko päivän täydeltä taivaalta – kylläpä se teki hyvää lukuisten sadekuurojen jälkeen!

Nämä kuvat ovat tosiaankin alkusyksystä, kun puut olivat vielä täydessä ruskassa. Joka vuosi ajattelen kuvaavani ruskaa, mutta useimmiten se aina vain jää – onneksi tänä syksynä ehdin napata edes nämä! Kyllähän noiden katseleminenkin jo hieman piristää. Tärkeintä olisi kyllä jaksaa pitää itsensä liikkeessä, eikä jäädä joka ilta kotiin sohvalle maantumaan. Toissailtana olin ajatellut lähteä vielä salille, mutta järkyttävän myräkän ulkona nähtyäni päätin pitää vapaaillan ja jäädä kotiin. Kävin matolle pötköttämään ja avasin luentokalvot tarkoituksenani vähän kertailla, mutta kuinka kävi? Heräsin kymmeneltä lattialta kuola poskella aivan ulapalla siitä, mikä maa mikä valuutta. Loppuilta menikin sitten kauheassa tokkurassa, eikä uni tietenkään tullut tällaisten tunnin iltareiden jälkeen enää kovin helpolla. Ehkä olisi siis kuitenkin kannattanut polkaista itsensä ylös ja uhmata myräkkää ;)

Muita keinoja kaamosta vastaan liikkumisen lisäksi on esimerkiksi suosikkiruuan kokkaaminen tai uusien reseptien kokeileminen syysiltojen piristykseksi. Ainakin tomaattivuohenjuustokeitto kutkuttelee omalla listallani! Jonkin uuden sarjan aloittaminen toimii myös, täällä ollaan tällä hetkellä koukussa monien kehumaan Orange Is the New Blackiin. Eiköhän näiden avulla taas selvitä tästä pimeimmästä kaudesta :) Energistä torstaita kaikille!

It’s that time of the year again, when the days are so dark here in Finland. Not only is it difficult for a human being to make it through this dark time of the year, but it’s also rough particularly for a blogger. I spend most of my days at the university until afternoon, so when I get home, I’m not even dreaming about grabbing my camera! I really hope there will be lots of sunny days instead of these dark and rainy ones, so I could be able to shoot some material again :) Meanwhile here are some sunny and colourful pictures from a month ago – it’s definitely been a beautiful autumn here!

Vinkkejä asukuvaamiseen

Olen pitkään luvannut kirjoittaa valokuvaukseen liittyviä postauksia ja viimeisimpänä etenkin asukuvaamiseen keskittyen. Tapojahan on yhtä monta kuin kuvaajaakin ja minä olen kuvaajana hyvin kaukana ammattilaisesta, mutta ajattelin silti jakaa muutamia vinkkejä aiheesta näin omasta näkökulmastani. Toivottavasti tästä olisi apua myös jollekin teistä, olit sitten itse kameran takana tai välittämässä ohjeet hovikuvaajalle ;)

– Tausta

Valitse kuvaan ja tunnelmaan sopiva tausta. Itse suosin enimmäkseen neutraaleja rauhallisia kaupunkimaisemia, toisaalta myös kauniit luontomaisemat ovat kivaa vaihtelua. Kuten sanottua, täysin makuasia! Pääasia on, että tausta ei vie liikaa huomiota itse asulta – toisaalta sävyjen ei kannata olla liian samaa maailmaa asun sävyjen kanssa, jotta ei tule kameleonttiefektiä. Tarkista myös, ettei kuvattavan päästä kasva puita tai katulamppuja, niitä on inhottava photoshopata pois jälkikäteen.

– Kiinteä polttoväli ja objektiivin aukko

Ehkä se tärkein osuus asetuksissa – aukon säätö. Moni bloggaaja minä mukaan lukien kuvaa kiinteällä valovoimaisella objektiivilla, kuten Olympuksen 45mm:llä tai esimerkiksi Canonilla 85mm:llä. Mahdollisimman suurta aukkoa käyttämällä (pieni luku esim 1.8 = suuri aukko) saadaan kuvaan pieni syväterävyys, jolloin kohde erottuu kauniisti taustasta ja asu pääsee päähuomioon kuvassa. Syväterävyyteen vaikuttaa paitsi aukko myös objektiivin polttoväli, kuvausetäisyys  ja kuvakennon koko: mitä pidempi polttoväli, lyhyempi kuvausetäisyys ja suurempi kuvakenno, sen kapeampi syväterävyys. Huomioi, etä kuvattavan on oltava tarpeeksi irti taustasta, jotta syväterävyys saadaan esiin. Tätä tyyliä käytetään usein potrettikuvissa ja näin ollen se sopii mainiosti myös asujen kuvaamiseen.

– Valo

Valitsen asukuviin mieluiten hieman varjoisan paikan suoran auringonvalon sijaan, tällöin asun elementit pääsevät paremmin esiin. Kuvaa kuitenkin valoisaan aikaan ja valitse tarpeeksi aukea paikka, jotta valoa riittää tarpeeksi. Valon suhteen moni unohtaa myös tärkeän lisävarusteen, nimittäin vastavalosuojan, joka vähentää objektiiville tulevan hajavalon määrää ja siten parantaa kuvan kontrastia ja vähentää linssiheijastumia. Kuvanlaadun parantamisen lisäksi vastavalosuoja suojaa objektiivin etulinssiä naarmuilta ja kolhuilta.

– Kuvakulma

Asukuvissa kannattaa vähän treenata reisilihaksia ja kuvata hieman kyykyssä päästen kohteen tasolle (mallia täältä ;). Detalikuvatkin näyttävät mielenkiintoisilta, kun ne kuvaa kohteen tasolta – esimerkiksi kenkiä kuvatessa maanrajasta tai käsikoruja suoraan kohteen tasolta. Toisaalta kannattaa kokeilla myös erilaisia kuvakulmia ja joskus esimerkiksi kuvat kengistä saavat lisämielenkiintoa ottamalla ne suoraan ylhäältä päin vaikka laajakuvaobjektiivilla.

-Tarkennus

Asuja (tai ylipäätään ihmisiä) kuvatessa tarkennan aina kasvoihin, mikäli siis on kyse kokovartalokuvasta, ja lähikuvissa taas lähimpään silmään. Minä itse pidän tarkennuspistettä aina kehikon keskellä, jolloin lukitsen liikkeellä tarkennuksen kasvoihin. Liikkuvissa, esimerkiksi kävelykuvissa tarkennus kannattaa pitää koko liikkeen ajan kohteessa ja seurata kameralla liikkeen suuntaan.

– Raakakuvat

Tämä nyt ei liity varsinaisesti vain tähän aiheeseen vaan yleisesti ottaen valokuvaamiseen. Rupesin itse kuvaamaan Raw- eli raakatiedostoja JPEG-kuvien sijaan vasta vuosi sitten ja se on mullistanut kuvaamiseni kyllä täysin. En tiedä mikä minulla kestikin tässä siirtymävaiheessa niin pitkään, koska raakatiedostojen kuvaaminen todellakin kannattaa. Raakatiedostoissa tallentuu kameran kennon välittämä informaatio kokonaisuudessaan sellaisenaan ilman pakkaamista tai esim. värikorjaamista, kuten JPEG-tiedostoissa. Kuvien jälkikäsittely on huomattavasti monipuolisempaa ja tehokkaampaa, esimerkiksi värilämpötilan säätäminen ja jopa valotuksen korjaaminen onnistuu helposti. Suosittelen ehdottomasti paneutumaan tähän, raakakuvat vievät kyllä hieman enemmän tilaa, mutta niiden kuvaaminen palkitsee parantuneella kuvanlaadulla :)

Tällaisia vinkkejä, täydentäkää muut jos teillä tulee mieleen lisää! Viime aikoina blogeissa on myös keskusteltu asukuvien aitoudesta ja täytyy sanoa, että olen tässä pitkälti samoilla linjoilla esimerkiksi Annen kanssa. Minä henkilökohtaisesti katselen mielummin aitoja asukuvia lavastettujen, vain kuvaustilannetta varten puettujen sijaan. Tietysti asut ovat blogeissa inspiraatiota varten ja rakastan itsekin katsoa kauniita, huolellisesti toteutettuja kuvia, mutta minusta on hyvä, jos kuvissa säilyy tietty aitous. Itse katselen myös mielummin avoimella hymyllä varustettuja kuvia editorial-tyyppisten poseerausten sijaan, mutta tässäkin asiassa makuja on moneen!

Minua itseäni viehättää blogeissa juuri niiden helposti lähestyttävyys ja arkisuus, ja katselenkin asukuvia nimenomaan inspiraation ammentamiseksi. Pelkän visuaalisen silmän tyydyttämiseen toimivat muotilehdet, mutta juurikin blogeista haluan itse vinkkejä yhdistelemiseen ihan omaan arkiseen pukeutumiseen. Tätä ajatustapaa noudatan siis luonnollisesti omassakin blogissani, joten ihan tavallisia, ylläni nähtyjä asuja on siksi täälläkin. Itse kyllä kuvaan asuja tarvittaessa jälkikäteen, kuvausavun kanssa kun ei aina mene aikataulut yhteen, jolloin asu on parempi ikuistaa toisella kertaa. En kuitenkaan halua ruveta lavastamaan asuja, silloinhan koko idea omasta tyylistä ja sillä inspiroimisesta katoaisi :) Mitä te olette mieltä näistä asioista?

Outfit in Comfy Basics

Kävin eilen poikaystävän kanssa vielä sushilounaalla ja saattamassa muruni takaisin kohti Helsinkiä. Olipas ihana näyttää hänelle tässä parin päivän visiitin ajan hieman uutta asuinseutuani sekä tietysti kotia :) Tuonne harmaaseen säähän päälle valikoitui jotain helppoa ja mukavaa. Tämä muhkea pipo on vilahtanut Instagramin puolella jo useaan otteeseen, se on kyllä pelastanut ties kuinka monilta huonoilta hiuspäiviltä – kylmästä viimasta puhumattakaan. Pipo on minusta kaikessa leikkisyydessään ja suurella tupsullaan söötti asuste, innostuipa kerran kahvilan tätikin kassalla kehaisemaan tätä!

Itse asu oli hyvin yksinkertainen, olen viime aikoina useasti luottanut mustan ja harmaan simppeliin yhdistelmään. Mangon viininpunaiset hansikkaat toivat hieman väriä, takin alta taas pilkahteli ruutua Lexingtonilta aiemmin syksyllä saadun flanellipaidan muodossa. Käsivarrella taas tietysti ihastuttava Del Rey :)

Coat / Mango
flannel shirt / Lexington (giveaway)
scarf / H&M
beanie / Global Accessories
gloves / Mango
bag / Mulberry
pants / Zara
boots / Zara

Kuvat ovat muuten otettu syksyn ajan testissäni olleella Nikonin D600:lla. Minulle tuli hinku päästä kokeilemaan kehittyneitä kuvaustaitoja täyskennoisen järjestelmäkameran kanssa, joten Nikonin oltua minulle hyvinkin tuttu ennen minijärkkäreitä, sain heiltä testattavakseni tämän. Minä itse huomaan huiman eron täyskennoisen kameran jäljessä, vaikka yhä on kyllä aivan hurjasti opittavaa tuon järeämmän vempeleen käytössä. Muun muassa tämän ja tämän postauksen kuvat ovat Nikonilla napsaistuja. D600:sta on sittemmin kyllä tullut jo uusi malli, D610, joka on kuulemma ihan omaa luokkaansa tähän edelliseen verrattuna!

Pikkuisesta ja kauniista Olympuksen E-PL5– minijärkkäristäni (psst, kannattaa kurkata meneillään oleva Pen Bonus Zoom-kamppis!) en tule kyllä luopumaan, sillä se on ehdottomasti vertaansa vailla pieneen kokoonsa nähden. Aina ei kuitenkaan jaksa raahata painavaa isoa kameraa mukana, mutta välillä taas haluaisi mennä vielä asteen pidemmälle laadun suhteen, joten harkitsen vakavasti täyskennoisen järkkärin hankkimista tähän rinnalle. Testattavakseni on myös tulossa Olympuksen hieman edistyksellisempi E-P5, jonka saloihin pääsyä odotan innolla! Aloin myös vihdoin ja viimein vuosien jahkailun jälkeen kuvata raakakuvia, joten toivottavasti tässä harrastuksessa pääsee koko ajan hieman eteenpäin :)