Tänään vietetään ystävänpäivää <3 Innostuin katselemaan puhelimen kameran rullasta erinäisiä ystävien kanssa otettuja kuvia viime vuodelta ja näistä tuli niin hyvä mieli. Ehkä tuolla monista kuvista välittyvällä kesäfiiliksellä on myös osuutensa asiaan, haha. Päällimmäisenä tänään on kuitenkin mielessä kiitollisuus kaikista ihanista ystävistä ympärillä, miten mahtavia tyyppejä elämääni onkaan tullut vuosien aikana!

Tampereella ja aikaisemmin Vaasassa asuessani olen monesti toivonut, että ystävät olisivat lähempänä. Että voisi poiketa luona vaikka iltateellä, lähteä hetken mielijohteesta aftereille töiden jälkeen tai sopia yhteiset salitreffit. Onneksi välimatka on kuitenkin aina ollut loppupeleissä lyhyt niin Vaasasta kuin Tampereeltakin käsin ja on olemassa nykyajan viestimet, joten yhteydenpito on ollut helppoa. Olen kuitenkin suunnattoman onnellinen siitä, että ihan pian olen viimein samassa kaupungissa kuin (lähes) kaikki ystäväni!

Aina Helsingissä käydessäni nautin niin paljon niistä ihan tavallisista hengailuista jonkun ystävän sohvalla tai muista yhteisistä hetkistä, joita olen Tampereella ollessani kaivannut. Toivon, että osaan Helsinkiin asettumisen jälkeenkin yhä arvostaa yhtä paljon näitä pieniä, ihan tavallisia arjen hetkiä ja ystävien läsnäoloa <3 Äkkiä sitä varmasti alkaa taas pitää itsestäänselvyytenä sitä, että ystävät ja perhe on lähellä, mutta yritän muistuttaa itseäni siitä, että näin ei suinkaan ole.

Ihanaa ystävänpäivää myös teille kaikille ihanille virtuaaliystäville siellä ruudun takana! Teidän viestit ja kommentit piristävät aina niin paljon päivää ja on ihan mieletöntä, että täältä löytyy teidän kaltainen upeiden naisten yhteisö <3

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella kuulumisia vähän tarkemmin. Kevät on alkanut aika vauhdikkaasti, kun on paljon kaikkea meneillään. Ei sitä oikein vielä ihan edes käsitä, että meillä on enää 1,5 kuukautta jäljellä täällä Tampereella! Vaikka Helsinkiin muutto on ollut tiedossa jo tovin, niin siihen ei ole oikein osannut aiemmin vielä kunnolla asennoitua, ennen kuin nyt varsinaisen päivämäärän varmistuttua ja asioiden konkretisoiduttua. Ja paljon on tosiaan vielä tehtävää ennen sitä! Huhtikuuhun mennessä olisi tarkoitus myydä meidän asunto täällä, käydä läpi koko omaisuus  (eli muun muassa hävittää kaikki Vaasasta tänne roudaamamme turha tavara, joita ei ole reiluun kahteen vuoteen tarvittu) ja pakata kaikki kasaan. Samaan aikaan etsimme uutta asuntoa Helsingistä, asuntohaaveista voisinkin kirjoitella vielä omassa postauksessaan.

Isoista muutoksista ja tästä jonkinasteisesta epätietoisuudesta huolimatta olen kuitenkin yllättävän rentona, etenkin näin normaalisti stressaavaan taipuvaisena ihmisenä, haha. Uskon ja luotan siihen, että kaikki menee kyllä parhain päin! Ja jos jossain vaiheessa pieni stressi alkaa nostaa päätään ja sanon poikaystävälle ääneen, että mitenköhän ehditään kaikki, niin hän kyllä vielä lungimpana osapuolena rauhoittelee. Täytyy vaan yrittää alkaa pakkailla pikkuhiljaa ja valmistautua etukäteen, jotta kaikki ei ole edessä sitten kertarysäyksellä. Helmi- maaliskuussa on nimittäin paljon ohjelmaa viikonlopuille, muun muassa Asennemedian 5-v juhlat, kahden kaveriporukan yökylävisiitit tänne Tampereelle for the very last time, veljen synttärikemut ja Lontoon viikonloppureissu ystävän kanssa. Jostain ihanasta talvisesta mökkiviikonlopustakin haaveilen, mutta nyt kun tätä uhkaavan täyttä kalenteria katsoo, niin haaveeksi se taitaa jäädäkin. Täytyy siis mennä Saunaravintola Kuuman takkatulen äärelle kuumalle juomalle toistekin, josko se lievittäisi kuumetta afterski -fiiliksestä mökillä. Niin ja sinne saunaan ja avantoon, kuten olen luvannut ennen täältä muuttoa!

Kaikkiaan tällä hetkellä kuuluu tosi hyvää ja vaikka hulinaa ja muutoksia riittääkin, niin arki on mukavan tasaista. Työpäivät kuluvat lähinnä kotosalla konetta näpytellen ja kuvaushommia tehden – täällä neljän seinän sisällä haaveilen kyllä jo siitä, että pian on Helsingissä toimisto minne mennä! En malta odottaa, saa vähän erilaista rytmiä ja sisältöä omiin päiviin, sekä ennen kaikkea työkavereita ympärille. Työjutut ovat lähteneet tosi hyvin käyntiin ja kalenteri on hiljalleen alkanut täyttyä mielenkiintoisista asiakkuuksista. Ilokseni olen myös jaksanut urheilla vähintään pari kertaa viikossa jo useamman viikon ajan, joten hyvä flow meneillään silläkin saralla!

Sellaista tänne siis – sopiva sekoitus tuikitavallista arkea ja isoja muutoksia! Mitä teidän helmikuuhun kuuluu? <3

Kuvat: Anette Marie / Editointi minä

Ajattelin jakaa teille helpon tuunausvinkin farkkuihin! Mikään maailmaa mullistava juttu tämä ei ole, mutta usein tästä jollekin mainitessani saan vastaukseksi ihmetystä, että en olekaan tullut ajatelleeksi. Monesti joku on esimerkiksi kysynyt päälläni nähtyjen farkkujen perään ja sitten ihmetellyt, kun samanlaisilla viimeistelemättömän näköisillä lahkeilla ei löydy suoraan kaupasta. Nykyään saksinkin aina farkut lyhyemmäksi ihan vaan ronskisti saksilla! Paitsi että tykkään juuri tästä viimeistelemättömästä lookista ja niiden kevyemmästä ilmeestä, niin täten saan tietysti myös lyhennettyä farkut omalle varrelleni sopivaksi. Harvoin kun farkut ovat minulle pituudeltaan sopivat alun alkajaan, joten lyhennys on lähes aina must.

Kiitokset vaan vinkistä parhaalle farkkumyyjälle (ping Janniina ;), joka on aiemmin lyhentänyt liikkeessä farkkuni tähän tyyliin toivoessani juuri tällaista rentoa lopputulosta skarpin lyhennyksen sijaan. Sittemmin olen uskaltanut tarttua saksiin kotonakin! Tein tämän lyhennysoperaation juuri uudehkoille Totêmen farkuilleni. Olen käyttänyt tummanharmaita Won Hundredin farkkujani kutakuinkin päivittäin viimeisen vuoden ajan, joten ihastuin näihin vähän suoremmilla lahkeilla ja jämäkämmällä denimillä varustettuihin Totêmen Standard -farkkuihin (omani ostin Stockalta). Farkkujen ilme kevenee huomattavasti ilman paksuja resoreja! Lahkeiden reunoista voi vielä vähän vetää sormilla, jos haluaa hapsuja enemmän esiin ja vielä rennomman näköisen lopputuloksen.