Aamupalapöydän herkkuleivät

Kaupallinen yhteistyö: Vaasan & Asennemedia

Minä ra-kas-tan leipää, olen varsinainen leipähiiri. En olekaan koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka kertovat, etteivät he osta ikinä kotiin leipää. Meillä taas leipää on kotona aina ja jos se on jostain syystä päässyt loppumaan, niin sitähän haetaan sitten lisää, vaikkei kauppaan olisi muuten välttämättä asiaa. Rakastan fiilistellä kauppojen leipähyllyllä, tutkia vaihtoehtoja ja uutuuksia miettien minkä paketin nappaisin tällä kertaa koriini. Muistan miten jo lapsena viikonloppuisten kauppareissujen kohokohta oli se, kun isossa marketissa oli perjantaisin paljon leipämaistiaisia. Tiesi, minkä hyllyn välistä pienen pellavapään löytää.

Vaasan Ohut Kaura 100% Vaasan4

Leipä ei ole koskaan ollut minulle mikään huonon omatunnon aiheuttaja, kuten se tuntuu joillekin olevan, vaan päinvastoin arjen pieni nautinto, josta en aio luopua. Laadukas ja tuore leipä on taivaallista. Suhtaudun muutenkin ruokaan ja syömiseen varsin armollisesti, enkä soimaa itseäni turhasta – kun paletti on muuten 80 % kasassa elämäntapojen osalta, niin loput 20 % voi huoletta höllätä. Sallin itselleni omat pienet guilty pleasureni, kuten sipsipussin ostamisen viikonloppuherkuksi tai pakastepitsaan turvautumisen silloin tällöin, ja noudatan sama ideologiaa myös muilla elämän osa-alueilla. Aamuiset torkutukset kiireettöminä päivinä ovat ihan ok (vaikka kuinka toivoisin olevani aamuihminen, en sitä vaan ole) ja roskasarjoiksi laskettavat realityt eivät ole yhtään sen huonompi vaihtoehto pitkän päivän jälkeen kuin sivistävät dokumentitkaan.

Takaisin leipään palatakseni – siitä podettava huono omatunto on turhaa, varsinkin jos leivän valitsee terveellisyys ja laadukkaat raaka-aineet edellä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tulisi tinkiä mausta, joka on ainakin minulle olennainen asia leipää valitessa. Ostetaan kotiin vaihdellen sekä tummaa että vaaleaa leipää ja jälkimmäisen kohdalla pääosin kauraleipää. Vaasan onkin juuri tuonut kauppoihin Ohut Kaura 100% -leivän, joka on leivottu ilman vehnää ja sopii täten terveelliseen herkutteluun. Olen joskus jossain maininnutkin rakastavani Vaasan Ohutta Ruispalaa, joten tämä vastaava Kaura-uutuus oli tietysti niinikään minun makuuni! Ohut Kaura 100% -leivässä on kuitenkin pehmeämpi rakenne ilman sitkeyttä ja plussaa myös pienestä, kuuden kappaleen pussista. Isot leipäpussit jätän nimittäin suosiolla kauppaan, jotta ei vahingossa synny hävikkiä.

Vaasan1 Vaasan5

Ohut leipä on täydellinen pohja erilaisille päällisille, joskin tuore leipä maistuu minun makunystyröilleni varsin hyvin arkena ihan vaan voin, juuston ja kurkun kanssa. Nyt vielä kesällä avomaankurkkua, oih. Vaikka simppeliä juustoleipää rakastankin, niin välillä on kiva kehitellä vaikka lounassalaatin kylkeen tai brunssipöytään jotain hieman ruokaisampia ja visuaalisempia päällisiä. Testasin viikonloppuaamuna aamiaispöydässä erilaisia makupareja, kuten:

– vuohenjuustolevitettä ja tuoreita mansikoita,
– tuorejuustoa, punajuurihummusta ja avokadoa,
– vuohenjuustolevitettä ja saksanpähkinöitä hunajalla (Ahh! Miten jokin näin yksinkertainen voi maistua niin hyvältä).

Perinteinen tuorejuusto + avokadokombokin toimii tietysti aina, tai punajuurihummus ja vuohenjuustomuru. Päälle vielä koristeluun granaattiomenansiemeniä, seesaminsiemeniä, yrttejä, syötäviä kukkia, herneenversoja tai silmusalaattia, niin leivästä saa kauniin brunssipöydän herkun. Entä tulisiko teillä mieleen kokeilla kauraleipää pitsapohjana? Minulle ei ainakaan, ennen kuin näin ruokataituri Vaneljan taannoisen kuvan leipäpitsasta, ja tätä on ehkä pakko kokeilla itsekin. Mikä on teidän suosikkiyhdistelmä leivän päälle? 

Vaasan7 Vaasan6

Energistä alkanutta viikkoa tyypit!

Tämän viikon parhaat…

VIIKON PARAS…

…lounas nautittiin yläilmoissa Dinner in the Sky -meiningeissä Taittingerin kutsumana. Mietin tovin, uskallanko ilmoittautua mukaan ja puntit tutisivat viimeistään Rautatientorille saavuttuani ja korkealle kohoavan nosturin nähtyäni. Jännityksen laannuttua nautin kuitenkin kokemuksesta täysin rinnoin, vau mikä fiilis oli syödä lähes 50:n metrin korkeuteen nostetun pöydän äärellä ja ihastella Helsinkiä yläilmoista. Pelkäsin kyllä niin paljon tiputtavani mämmikourana korkeuksista alas maahan viinilasin, lautasen tai puhelimeni.

…podcast on automatkojani viihdyttänyt Hei Baby, jota rupesin kuuntelemaan Kirsikan ja Vivianin samettisten äänien houkuttelemana. Podi osoittautuikin aivan ihanaksi, vaikka vauvajutut eivät itselle vielä ajankohtaisia olekaan. Myönnän kuitenkin, että tätä kuunnellessani olen löytänyt itseni potemasta ensimmäistä kertaa ihan pikkuruista vauvakuumetta.

Hatanpää1

…herkku Insta Storyissa juuri vinkkaamani Gårdschipsin taivaalliset parmesansipsit. Muutama laittoi viestiä saman merkin tryffelisipseistä ja nekin ovat maistamisen arvoisia!

…vaate on pyöräilyshortsit, mutta ei suinkaan ne “trendikkäät” sellaiset (niitä ette tule edelleenkään ylläni näkemään, haha!), vaan mekon tai hameen alla pidettävät ja vilautusvaaran estävät alusshortsit. Sain vihdoin aikaiseksi ostaa sellaiset, sillä alusmekot ja -hameet ovat aina jotenkin hankalia, mutta nämä shortsit ovat kyllä huomattavasti käytännöllisempi vaihtoehto. Ostin omani ihonvärisinä, jotta ne eivät näkyisi valkoistenkaan mekkojen alta, ja ne löytyivät Lindexin alusvaatepuolelta.

…huojennus oli tajuta, että ne alkuviikkoiset rypemiset ja ahdistuneisuudet (joista työn osalta täällä kirjoitinkin) selittyivätkin PMS-oireilla. Niin hämmentävä fiilis, kun tunnet olosi ahdistuneeksi ja tiedostat samalla, että tämä ei ole yhtään minä. Minipillerien myötä kiertoni eivät ole mitenkään säännöllisiä, joten en osannut aluksi epäillä, mutta mikä helpotus nyt saada olotilalle selitys!

Hatanpää1

…tv-sarja on Youngerin uusin kausi C Moressa. Odotin tätä kuin kuuta nousevaa katsottuani viime kesänä kaikki aiemmat kaudet (lähes yhdeltä istumalta, niin koukkuun jäin!), mutta jostain syystä ehdin alkaa katsoa tätä kesäkuussa julkaistua kautta vasta nyt. Odotan muuten jo kaikkia pian starttaavia kotimaisia realitysarjoja, kuten Ensitreffit alttarilla ja Selviytyjät!

…näky oli neljä valkoista kirmaavaa karvapalloa, kun pidettiin ystävien kanssa eilen piknik, jossa myös kaikkien koirat olivat mukana. Valkoinen pieni koira on ilmeisesti meidän ystäväporukan tunnusmerkki.

…ajanviete on ollut nähdä kaikkia ystäviäni ja perhettä Helsingissä. Voi että miten ihanaa onkin ollut nähdä niin monia täällä ollessani <3  Läheiset ovat suurin syy, miksi kaipaan Helsinkiin niin valtavasti, joten saan näistä päivistä aina hurjan paljon irti.

Ihanaa sunnuntain jatkoa!

Helppoa arkiruokaa: Kesäkurpitsa-fetapasta

Törmäsin viime viikolla Facebookissa Soppa 365:n (best!) jakamaan reseptiin, joka kuulosti niin hyvältä ja ennen kaikkea helpolta, että tein sitä siltä istumalta. Olin juuri tuskaillut, mitä tekisin lounaaksi ja kaapista sattui sopivasti löytymään kesäkurpitsan jämä sekä muut tarvittavat ainekset, joten eikun tuumasta toimeen.

Kesäkurpitsan kausi onkin nyt kuumimmillaan, joten resepti on ainakin ajankohtainen. Tässä mintulla höystetyssä kesäkurpitsa-fetapastassa oli hyvin samankuuloiset maut kuin aiemmin kesällä tekemässäni herkullisessa lisukesalaatissa, joten innostuin yhdistelmästä heti. Tässä pastakastikkeessa kesäkurpitsaa ei tarvitse edes kypsentää, vaan se sekoitetaan tahnaan sellaisenaan raastettuna. Jäin tosin miettimään, että seuraavalla kerralla koitan ehkä ensin pyöräyttää pannulla kesäkurpitsaraasteen, jos siitä tulisi vielä pehmeämpi maku. Joka tapauksessa kesäkurpitsa, minttu ja feta maistuvat yhdessä niin hyvältä! Pastan kruunaa vielä pinjansiemenet, joita ei kannata jättää pois reseptistä.

Pasta

Kesäkurpitsa-fetapasta

1 valkosipulin kynsi
1 dl parmesania raastettuna
1 dl minttua
3 rkl oliiviöljyä
suolaa & mustapippuria
4 dl kesäkurpitsaa raastettuna
100 g fetaa
kourallinen pinjansiemeniä

Pyöräytä valkosipuli, parmesanraaste, minttu ja öljy tahnaksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Lisää suola ja pippuri. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi, yhdistä se minttutahnaan. Murusta joukkoon feta. Sekoita kastike keitettyyn, kuumaan pastaan ja ripottele päälle pinjansiemeniä.

(Alkuperäinen resepti täältä)